Toimeentulotuen asiakkaat ovat helppo syntipukki

Olen surullisena seurannut keskustelua koskien toimeentulotuen 75 euron epidemiakorvausta. Keskustelussa ovat vilahdelleet vanhat ennakkoluulot toimeentulotuen käyttäjistä ja siitä, että raha menee nyt väärään osoitteeseen, kun tukeen saadaan hetkellinen epidemiakorotus. Lisäksi on esitetty virheellisiä väitteitä siitä, ketkä oikein toimeentulotukea käyttävät. 

Viime vuonna toimeentulotukea sai 452 991 henkilöä, 9,5 prosenttia Suomen kotitalouksista, joten kyse ei ole mistään pienestä ihmismäärästä. Kaikista yksinhuoltajanaisten kotitalouksista 30 prosenttia sai toimeentulotukea. Noin neljäsosa tukea saavista henkilöistä on lapsia. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista sen sijaan kolme neljäsosaa on yksin asuvien kotitalouksia. Helsingin aikuissosiaalityössä tehtiin keväällä ennen koronaa sosiaalista raportointia siitä, ketkä ovat aikuissosiaalityön asiakkuudessa, ja samalla usein toimeentulotuen asiakkuudessa. Asiakkaista 43 % oli työttömänä, 10 % työelämässä ja 20 % eläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, 6 % sairauslomalla ja 5 % opiskelijoita. 

Tilastoista piirtyy hyvin erilainen kuva kuin keskustelusta, jossa toimeentulotuen ajatellaan liittyvän siihen, että ei olla kiinnostuneita tekemään työtä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuminen on niin kallista, että usea työssäkäyvä tai eläkeläinen ei tule toimeen tuloillaan. Työn saaminen ei myöskään ole mikään itsestäänselvyys, erityisesti keski-ikäisille työnhakijoille. Työttömistä aikuissosiaalityössä asioivista suurin osa oli 41-64-vuotiaita (60 %) ja äidinkieleltään suomenkielisiä (69 %). 

Kun terveys pettää tai elämäntilanne menee kriisiin, toimeentulotuen piiriin päätyvät monet, jotka eivät olisi koskaan ajatelleet joutuvansa siihen turvautumaan. Sosiaalityöntekijänä olen puhunut hyvin monen asiakkaan kanssa siitä, kuinka vaikeaa tuen hakeminen heille oli. Se syvä häpeän ja arvottomuuden kokemus, jota monet toimeentulotukea hakevat kokevat, on sydäntäsärkevää, ja kokemuksen juuret johtavat siihen, miten toimeentulotukea hakevista julkisesti puhutaan. Kun yhteiskunnallisessa keskustelussa saa kokea olevansa väärä kohde avulle tai arvoton, se lamaannuttaa eikä auta ketään elämässä eteenpäin. Kyyniselle poliitikolle toimeentulotuen hakijat ovat kuitenkin helppo syntipukki: mitä pienemmät tulot, sitä harvempi äänestää

Nyt päätöksenteossa ollut epidemiakorvaus on tärkeä lisä toimeentulotukeen. Tuki kohdentuu sekä lapsiperheköyhyyden vähentämiseen että kaikkein pienituloisimmille työmarkkinatilanteesta riippumatta. Tuen olisi syytä olla pysyvä eikä väliaikainen: Suomi saa jatkuvasti huomautuksia Euroopan neuvostolta perusturvan liian matalasta tasosta. Jos Suomella on varaa tukea yrityksiä 15 miljardilla eurolla (15 000 miljoonalla), on oltava varaa myös tukea ihmisiä 60 miljoonalla eurolla. 


Kommentit

Suositut tekstit