keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Helsingissä tarvitaan myös pimeyttä

Marraskuussa voi tuntua siltä, että Helsinki ei todellakaan tarvitse lisää pimeyttä. Siihen on kuitenkin kaksi hyvää syytä, miksi valosaasteeseen ja häiriövaloon pitää puuttua täälläkin: hyönteiset ja ihmiset. 

Keinovalo vaikuttaa kaikkiin hyönteisten elämän osa-alueisiin: se häiritsee ravinnonsaantia ja lisääntymistä ja asettaa ne poikkeuksellisen alttiiksi saalistajille. Keinovalon määrä on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla ja samaan aikaan olemme saaneet kuulla lisääntyvästä hyönteiskadosta. Ekosysteemimme tulevaisuus on riippuvainen hyönteisten tulevaisuudesta, ja on syytä vakavasti miettiä, mitä voimme täällä Helsingissäkin tehdä hyönteisten suojelemiseksi. Vaikka muutkin asiat kuten elinympäristön kapeneminen ja kemikaalit vaikuttavat hyönteisiin, valo on siitä kiitollinen asia, että se on paljon helpompi ja nopeampi poistaa ympäristöstä kuin esimerkiksi torjunta-aineet. On hienoa, että kaupunki selvittää nyt tarvetta kaupunkiluontoalueille, jotka jätettäisiin kokonaan ilman keinovaloa, ja kerää muutenkin tietoa valosaasteesta ja häiriövalosta. Selvitys on Suomen ensimmäinen ja on hienoa että olemme Helsingissä tässä asiassa etujoukoissa. Kannustan kaikkia vastaamaan kaupungin valosaastetta koskevaan kyselyyn

Toinen syy hyvä syy välttää valosaastetta on ihmisten hyvinvointi. Liian kirkas, välkkyvä tai huonosti kohdistettu valo häikäisee, ärsyttää, vaikuttaa vuorokausirytmiin ja voi aiheuttaa päänsärkyä tai pahoinvointia. Valomainonta on LED-tekniikan halventuessa lisääntynyt räjähdysmäisesti ja samalla Helsinkiin on syntynyt paikkoja, joissa liian kirkkaalle säädetyt mainoslaitteet huutavat kilpaa koko kadunvierustan mitalta, tai kauppakeskuksen valomainos välkyttää valoja naapuritalojen olohuoneissa. Osa mainoslaitteita käyttävistä yrittäjistä noudattaa olemassa olevaa säätelyä ja osa ei, joko piittaamattomuudesta tai tietämättömyydestä, mikä asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan. Toisaalta valotaulujen kilpahuuto luo kaupunkitilaa, joka ei kutsu luokseen vaan pikemminkin työntää luotaan. On hyvä miettiä tarvitaanko valomainontaa kaikkialle, ja silloin kun sitä on, rohkaista silmää miellyttäviin ratkaisuihin. Nyt kaupunki on linjannut että mainoslaitteiden valvonta on saatava kuntoon ja selvitetään sanktioita sille, jos ei noudata yhteisiä pelisääntöjä, mikä on hieno juttu. 

Olosuhteiden pakosta tarvitsemme keinovaloa, ja Helsingissäkin on alueita, jotka ovat tähän vuodenaikaan pikemminkin liian pimeitä kuin liian valoisia: leikkipuistoja, koirapuistoja ja kävelyteitä. Valaisemalla toisia alueita liikaa emme kuitenkaan ratkaise toisten alueiden pimeyttä. Pimeänä aikana myös liian kirkkaiden valojen häikäisyvaikutus on suuri. Jos valo palaa turhaan, se myös kuluttaa turhaa energiaa. Nykyinen valaistustekniikka antaa mahdollisuuksia säätää valaistusta miellyttävämmäksi tai sammuttaa valo automaattisesti silloin, kun sitä ei tarvita. Helsinki otti askeleen oikeaan suuntaan, kun päätimme aloitteeni perusteella valtuustossa valmistella uudet ohjeet ja toimintatavat valosaasteen vähentämiseksi. 

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Erityistä tukea nopeammin varhaiskasvatukseen

Valtuusto käsittelee parhaillaan Helsingin vuoden 2020 budjettia. Kuten yleensäkin, budjetti herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Neuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalveluihin lisätyt miljoonat ilahduttavat. Vasemmiston läpi saamat investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Kasvatuksen ja koulutuksen osalta budjetti jää kuitenkin niukemmaksi kuin lautakunnassa yhteisesti toivoimme. Tämä tulee näkymään helsinkiläisissä päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ensi vuonna tavalla tai toisella. 

Kasvatukseen ja koulutukseen ei onneksi tule nyt rakenteellisia huononnuksia, joita neuvotteluissa myös pöydällä oli. Pitkällä tähtäimellä budjeteista pitää kuitenkin ehdottomasti poistaa puolen prosentin säästövaatimus. Jos juustohöylää käytetään liian pitkään, alkavat palvelut olla vereslihalla. Se ei ole vastuullista taloudenpitoa, vaan talouden asettamista etusijalle kaupungin perustehtäviin nähden.  

Kasvatuksen ja koulutuksen budjettiin liittyy yksi erityisen huomionarvoinen osa-alue: tilat. Kasvatuksessa ja koulutuksessa vuokramenojen kasvu vähentää nyt muihin menoihin käytettäväksi jääviä määrärahoja noin 7,8 miljoonalla eurolla. Vuokramenot kasvavat vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna peräti 7,3 %. On ilahduttavaa, että viiden koulun perusparannukseen saatiin budjetissa lisärahaa ja väistötiloja pyritään saamaan tulevaisuudessa nykyistä nopeammin. Investoinnit tiloihin eivät kuitenkaan saa muodostua tulevaisuuden leikkauksiksi muihin kasvatuksen ja koulutuksen menoihin. 

Ilonaiheitakin kasvatuksen ja koulutuksen budjetista löytyy: esimerkiksi se, että myönteisen erityiskohtelun rahoitusta lisätään ja oppimisen tukeen panostetaan lisää. Tukea oppimiseen onkin saatava nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. 

Osa meistä kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsenistä oli syksyllä tapaamassa ryhmää varhaiskasvatuksen opettajia. Heistä valtaosa kertoi, että työn arkea kuormittaa suuresti se, että erityistä tukea tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan tarvitsemiansa tukitoimia hyvin kauan, jopa vuoden. Se on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja iso käyttämättä jäävä mahdollisuus. 

Esitinkin budjettiin pontta siitä, että selvitetään prosessit, joilla erityisen tuen tarpeessa olevien lasten pääsy tuen piiriin toteutuisi varhaiskasvatuksessa nykyistä nopeammin. Asiasta äänestetään valtuuston seuraavassa kokouksessa.