keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Miten sote-uudistus saadaan onnistumaan?


Sote-uudistuksen epäonnistumisen syistä on julkisuudessa esitetty erilaisia tulkintoja. Tänään Helsingin Sanomat julkaisi tietoja valtioneuvoston kanslian loppuraportin luonnoksesta, johon on haastateltu laajasti sotea valmistelleita virkahenkilöitä ja asiantuntijoita. Selvityksen mukaan uudistus kaatui Sipilän hallituksen asettamiin mahdottomiin reunaehtoihin ja liian kiireiseen aikatauluun, sekä Kokoomuksen ja Keskustan poliittiseen lehmänkauppaan. Siinä Kokoomukselle annettiin soteen laaja palveluiden markkinaehtoistaminen ja Keskustalle maakuntamalli. Raporttia ei ole julkaistu kokonaisuudessaan, koska sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg päätti lykätä sen julkaisun vaalien yli.

Raportti vahvistaa sen tiedon, joka meillä sosiaali- ja terveysalan toimijoilla on ollut jo pitkään: hallituksen malli ei ollut toimiva, sen valmistelussa ei ollut kuunneltu asiantuntijoita ja lähtökohtana ei ollut palveluita käyttävien ihmisten etu. Prosessi on ollut surullista seurattavaa. Itse olen kaupunginvaltuustossa tuonut toistuvasti jo vuosien ajan esiin mallin ongelmia ja sitä, että erityisesti sosiaalipalvelut on unohdettu mallista kokonaan. Helsinki ottikin malliin kriittisen kannan. Hallitus piti kuitenkin kiinni mallistaan siihen asti kunnes kävi selväksi, että sen toteuttaminen olisi perustuslain vastaista: malli ei tarjoaisi kaikille ihmisille yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada palveluita.

Millainen sote sitten tarvittaisiin? Eilen julkaistiin Sosiaalibarometri, laaja kysely, johon on osallistunut kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia, sosiaalityöntekijöitä ja Kelan työntekijöitä. Kysely on tehty viime vuonna, mutta jo silloin vastaajat totesivat, että hallituksen uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on epätodennäköistä. Vastaajien mukaan hyvinvointi- ja terveyseroja voitaisiin vähentää oikealla sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöllä, kansanterveyttä parantavilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla ja panostamalla ennaltaehkäisyyn. Palvelutarjontaa ei tule rajata tai asiakasmaksuja nostaa, ja maakunnilla tai muilla palveluista vastaavilla tahoilla on oltava demokraattinen mahdollisuus päättää palveluista.

Sosiaali- ja terveyspalveluista on tehtävä helpommin saavutettavia palveluita käyttävien kannalta. Järjestelmän on myös oltava hyvä ja oikeudenmukainen työntekijöille. Tällä hetkellä monissa tehtävissä koetaan kohtuutonta ylikuormitusta ja sinnitellään pienillä palkoilla, mikä onkin johtanut työvoimapulaan esimerkiksi hoitoalalla ja sosiaalityössä. Kun nyt säästetään väärästä päästä, ihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa, ja siitä kärsivät lopulta kaikki.

Tulevalla hallituskaudella on aloitettava oikeudenmukaisen sote-järjestelmän valmistelu. Mallin lähtökohdaksi on otettava palveluita käyttävien ihmisten etu ja sen valmistelussa on kuultava niin alan ammattilaisia kuin tutkijoita. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lakiin kirjattavat maksimiasiakasmitoitukset ja alan palkkauksesta on tehtävä oikeudenmukaisempaa. Myös ennaltaehkäisyyn on panostettava.

Nyt on myös varmistettava että poliittiseen päätöksentekoon otetaan mukaan koko eduskunta ja uudistuksen aikajännettä mietitään hallituskausien yli. Kun kyseessä ovat ihmiselämän pituiset kysymykset, emme voi tehdä lyhytnäköistä politiikkaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti