perjantai 5. huhtikuuta 2019

Ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu kaikille, ei harvoille



Tänään on Suomen ylikulutuspäivä, eli päivä, jona suomalaiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman luonnonvaroista. Päivä tuli tänä vuonna aikaisemmin kuin koskaan ennen. Koko maailman yhteinen ylikulutuspäivä tulee yleensä elokuussa, joten suomalaiset ovat tässä asiassa erittäin huonolla tavalla etuajassa.

Ylikulutuspäivään tiivistyy se, miksi suomalaisten toiminnalla on ilmastonmuutoksen kannalta suurta merkitystä. Vaikka meitä ei ole maailman mittakaavassa paljon, kulutamme kolme kertaa määrämme verran. Jos saamme oman kulutuksemme alas, sillä on suhteessa iso merkitys.

Ei ole mitenkään epärealistista todeta, että tilanne voisi hyvin olla erilainen. Suomen hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden ovat kaksi kertaa suuremmat kuin Ruotsin. Meidän on mahdollista, ja meidän täytyy, tehdä poliittisia valintoja, jotka muuttavat tilanteen nopeasti.

Vaalikentillä olen joskus saanut kysymyksiä kaikkien Vasemmiston ehdokkaiden sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jos Vasemmiston listoilla eri puolilla maata on eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä, esimerkiksi teollisuustyöntekijöitä pikkupaikkakunnilta, voiko luottaa siihen, että kaikki Vasemmiston edustajat ovat varmasti ilmastonmuutoksen torjumisen kannalla?

Olen vastannut kysyjille, että Vasemmisto on yksiselitteisesti sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemisen 1,5 asteen tavoitteeseen, ja tavoitteeseen tarvittaviin toimenpiteisiin. Vasemmiston mallin tekee erityiseksi se, että me haluamme toteuttaa siirtymän kohti kestävää yhteiskuntaa mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla, joka tekee mahdolliseksi sen, että kaikki voivat osallistua.

Ei auta sanoa ihmiselle, että siirry joukkoliikenteeseen tai sähköautoon, jos asuu syrjäseudulla, eikä uuteen autoon ole varaa. On ymmärrettävää, että joku kokee vaikeaksi luopua ympäristöä kuormittavasta elinkeinostaan, jos muuta ei ole tarjolla. Sen takia tulevassa hallituksessa on panostettava siihen, että kestävään ilmastopolitiikkaan liittyy vahva ajatus oikeudenmukaisuudesta. Päätöksentekijöiden on tuettava ihmisiä ilmasto- ja ympäristöystävällisissä valinnoissa myös rahallisesti, silloin kun siihen on tarvetta. Rahat tähän voidaan ottaa tuista, joita ympäristölle haitalliselle toiminnalle on tähän asti maksettu. Tutkimusten mukaan pelko, että yritykset karkaavat ulkomaille, jos ne eivät saa tukea saastuttamiseen, on turha.

Teollisuustyöntekijöistä, maanviljelijöistä ja metsänomistajista voi tulla ilmastosankareita, jos tarjoamme siihen mahdollisuuden. Taistelu ilmastonmuutoksesta ei saa jakaa yhteiskuntaa, vaan kaikille on oltava mahdollista tulla mukaan: erilaisten ammattien edustajien, kaupunkilaisten ja syrjäseudulla asuvien, nuorien ja vanhojen. Ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu kaikille, ei harvoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti