keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Helsingissä tarvitaan myös pimeyttä

Marraskuussa voi tuntua siltä, että Helsinki ei todellakaan tarvitse lisää pimeyttä. Siihen on kuitenkin kaksi hyvää syytä, miksi valosaasteeseen ja häiriövaloon pitää puuttua täälläkin: hyönteiset ja ihmiset. 

Keinovalo vaikuttaa kaikkiin hyönteisten elämän osa-alueisiin: se häiritsee ravinnonsaantia ja lisääntymistä ja asettaa ne poikkeuksellisen alttiiksi saalistajille. Keinovalon määrä on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla ja samaan aikaan olemme saaneet kuulla lisääntyvästä hyönteiskadosta. Ekosysteemimme tulevaisuus on riippuvainen hyönteisten tulevaisuudesta, ja on syytä vakavasti miettiä, mitä voimme täällä Helsingissäkin tehdä hyönteisten suojelemiseksi. Vaikka muutkin asiat kuten elinympäristön kapeneminen ja kemikaalit vaikuttavat hyönteisiin, valo on siitä kiitollinen asia, että se on paljon helpompi ja nopeampi poistaa ympäristöstä kuin esimerkiksi torjunta-aineet. On hienoa, että kaupunki selvittää nyt tarvetta kaupunkiluontoalueille, jotka jätettäisiin kokonaan ilman keinovaloa, ja kerää muutenkin tietoa valosaasteesta ja häiriövalosta. Selvitys on Suomen ensimmäinen ja on hienoa että olemme Helsingissä tässä asiassa etujoukoissa. Kannustan kaikkia vastaamaan kaupungin valosaastetta koskevaan kyselyyn

Toinen syy hyvä syy välttää valosaastetta on ihmisten hyvinvointi. Liian kirkas, välkkyvä tai huonosti kohdistettu valo häikäisee, ärsyttää, vaikuttaa vuorokausirytmiin ja voi aiheuttaa päänsärkyä tai pahoinvointia. Valomainonta on LED-tekniikan halventuessa lisääntynyt räjähdysmäisesti ja samalla Helsinkiin on syntynyt paikkoja, joissa liian kirkkaalle säädetyt mainoslaitteet huutavat kilpaa koko kadunvierustan mitalta, tai kauppakeskuksen valomainos välkyttää valoja naapuritalojen olohuoneissa. Osa mainoslaitteita käyttävistä yrittäjistä noudattaa olemassa olevaa säätelyä ja osa ei, joko piittaamattomuudesta tai tietämättömyydestä, mikä asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan. Toisaalta valotaulujen kilpahuuto luo kaupunkitilaa, joka ei kutsu luokseen vaan pikemminkin työntää luotaan. On hyvä miettiä tarvitaanko valomainontaa kaikkialle, ja silloin kun sitä on, rohkaista silmää miellyttäviin ratkaisuihin. Nyt kaupunki on linjannut että mainoslaitteiden valvonta on saatava kuntoon ja selvitetään sanktioita sille, jos ei noudata yhteisiä pelisääntöjä, mikä on hieno juttu. 

Olosuhteiden pakosta tarvitsemme keinovaloa, ja Helsingissäkin on alueita, jotka ovat tähän vuodenaikaan pikemminkin liian pimeitä kuin liian valoisia: leikkipuistoja, koirapuistoja ja kävelyteitä. Valaisemalla toisia alueita liikaa emme kuitenkaan ratkaise toisten alueiden pimeyttä. Pimeänä aikana myös liian kirkkaiden valojen häikäisyvaikutus on suuri. Jos valo palaa turhaan, se myös kuluttaa turhaa energiaa. Nykyinen valaistustekniikka antaa mahdollisuuksia säätää valaistusta miellyttävämmäksi tai sammuttaa valo automaattisesti silloin, kun sitä ei tarvita. Helsinki otti askeleen oikeaan suuntaan, kun päätimme aloitteeni perusteella valtuustossa valmistella uudet ohjeet ja toimintatavat valosaasteen vähentämiseksi. 

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Erityistä tukea nopeammin varhaiskasvatukseen

Valtuusto käsittelee parhaillaan Helsingin vuoden 2020 budjettia. Kuten yleensäkin, budjetti herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Neuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalveluihin lisätyt miljoonat ilahduttavat. Vasemmiston läpi saamat investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Kasvatuksen ja koulutuksen osalta budjetti jää kuitenkin niukemmaksi kuin lautakunnassa yhteisesti toivoimme. Tämä tulee näkymään helsinkiläisissä päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ensi vuonna tavalla tai toisella. 

Kasvatukseen ja koulutukseen ei onneksi tule nyt rakenteellisia huononnuksia, joita neuvotteluissa myös pöydällä oli. Pitkällä tähtäimellä budjeteista pitää kuitenkin ehdottomasti poistaa puolen prosentin säästövaatimus. Jos juustohöylää käytetään liian pitkään, alkavat palvelut olla vereslihalla. Se ei ole vastuullista taloudenpitoa, vaan talouden asettamista etusijalle kaupungin perustehtäviin nähden.  

Kasvatuksen ja koulutuksen budjettiin liittyy yksi erityisen huomionarvoinen osa-alue: tilat. Kasvatuksessa ja koulutuksessa vuokramenojen kasvu vähentää nyt muihin menoihin käytettäväksi jääviä määrärahoja noin 7,8 miljoonalla eurolla. Vuokramenot kasvavat vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna peräti 7,3 %. On ilahduttavaa, että viiden koulun perusparannukseen saatiin budjetissa lisärahaa ja väistötiloja pyritään saamaan tulevaisuudessa nykyistä nopeammin. Investoinnit tiloihin eivät kuitenkaan saa muodostua tulevaisuuden leikkauksiksi muihin kasvatuksen ja koulutuksen menoihin. 

Ilonaiheitakin kasvatuksen ja koulutuksen budjetista löytyy: esimerkiksi se, että myönteisen erityiskohtelun rahoitusta lisätään ja oppimisen tukeen panostetaan lisää. Tukea oppimiseen onkin saatava nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. 

Osa meistä kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsenistä oli syksyllä tapaamassa ryhmää varhaiskasvatuksen opettajia. Heistä valtaosa kertoi, että työn arkea kuormittaa suuresti se, että erityistä tukea tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan tarvitsemiansa tukitoimia hyvin kauan, jopa vuoden. Se on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja iso käyttämättä jäävä mahdollisuus. 

Esitinkin budjettiin pontta siitä, että selvitetään prosessit, joilla erityisen tuen tarpeessa olevien lasten pääsy tuen piiriin toteutuisi varhaiskasvatuksessa nykyistä nopeammin. Asiasta äänestetään valtuuston seuraavassa kokouksessa. 


tiistai 28. toukokuuta 2019

Päiväkotipaikkojen tilanne Helsingissä helpottamassa - ilman palveluseteliä



Päiväkotipaikan saaminen lähialueelta ei ole Helsingissä itsestäänselvyys. Hankaluuksia voi tulla erityisesti alueilla, joilla päiväkotipaikkojen määrä ei ole pysynyt kyydissä paikkaa tarvitsevien lasten määrän kasvaessa. Myös paikan hakeminen kesken toimintavuotta tai sisarusten saaminen samaan päiväkotiin aiheuttaa monelle vanhemmalle harmaita hiuksia.

Ilmiön taustalla on paitsi Helsingin kasvava lapsimäärä ja hyvä työllisyyskehitys, myös erityisesti edellisen valtuustokauden lyhytnäköinen politiikka. Investoinneille oli asetettu erityisesti Kokoomuksen vaatimuksesta katto, jonka vuoksi uusien päiväkotitilojen rakentaminen tarpeen mukaan ei ollut mahdollista. Myös päiväkotipaikkaa tarvitsevien lasten määrää lähdettiin herkästi arvioimaan alakanttiin, kun toimintabudjettiin oli (jälleen Kokoomuksen vaatimuksesta) asetettu menoja automaattisesti leikkaava tuottavuustavoite.

Tällä valtuustokaudella varhaiskasvatuksen merkitys on ymmärretty uudella tavalla. Päiväkotitiloihin on lähdetty investoimaan, ja tänä vuonna Helsinkiin rakennetaan peräti 1600 uutta päiväkotipaikkaa. Samalla päiväkoti-ikäisten lasten määrän kasvu on taittunut, ja palveluissa on tänä vuonna näillä näkymin yli neljäsataa lasta vähemmän kuin ennakoitiin. Kestää kuitenkin aikaa, ennen kun aiempien vuosien aiheuttama paikkavaje korjataan. Samalla kaupunki on linjaamassa nyt palveluverkon kehittämistoimenpiteistä, joilla jatkossa varmistetaan, että jokaiselle lapselle löytyy lähipäiväkoti. Asia on tulossa päätöksentekoon alkusyksystä.

Vasemmiston edustajana kasvatus- ja koulutuslautakunnassa olen pitänyt yllä keskustelua paikkatilanteesta. Tällä hetkellä tilanne on, että erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Helsingissä paikka saatetaan perheelle osoittaa liian pitkän matkan päähän. Tilanne on kuitenkin helpottamassa syksyllä uusien tilojen tullessa käyttöön. Pelkästään tänään lautakunnassa teimme päätökset yhdeksästä uudesta tai korvaavasta päiväkotitilasta. Yksi tiloista oli paviljonkirakennus Kalasatamaan, joka otetaan käyttöön siksi aikaa, että tontille saadaan rakennettua pysyvä päiväkoti. Kaupunki onkin nyt selvästi lähtenyt reagoimaan paikkapulaan uudella otteella.

Paikkaongelman syntymiseen myötävaikuttanut Kokoomus on tarjonnut paikkaongelman ratkaisuksi varhaiskasvatuksen palveluseteliä. Perusteluksi esitetään, että yksityiset pystyisivät laittamaan päiväkoteja pystyyn joustavasti ja nopeasti, kun paikoista on pulaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta otti viime vuonna asiassa onneksi aikalisän, ja myöhemmin kävi ilmi, että yksityisen uusia paikkoja olikin luotu luvattomiin tiloihin ja ilmoittamatta asiasta lain vaatimille viranomaisille.

Voittoa tavoittelevan yksityisen varhaiskasvatuksen osalta ongelma on paitsi se, että yritykset voivat valikoida asiakkaitaan, myös se, että yksityisellä puolella varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien palkkaus on jopa alhaisempaa kuin julkisella puolella. Kasvatushenkilökunta joutuu myös tekemään paljon avustavia tehtäviä kuten siivoamista, mikä on lasten kanssa vietetystä ajasta pois. Toimintaa on lisäksi vaikeampi valvoa, kuten on jo käynyt käytännössäkin ilmi. Palvelusetelin käyttöön ottaneissa kunnissa varhaiskasvatus on siirtynyt merkittäviltä osin nimenomaan suurille voittoa tavoitteleville päiväkotiketjuille. 

Kun varhaiskasvatus liittyy koko ajan vahvemmin osaksi lapsen oppimispolkua, tulee siitä samalla tehdä voittoa tavoittelematonta toimintaa, aivan kuten peruskoulustakin. Viimeaikainen kehitys on osoittanut, että Helsinki pystyy halutessaan ratkaisemaan päivähoidon paikkapulan suunnitelmallisuudella ja investoinneilla. Palveluseteliä siihen ei tarvita.

tiistai 7. toukokuuta 2019

Riittävä tuki tekee peruskoulusta tasa-arvoisen



Erityisopetus ja inkluusio ovat olleet otsikoissa. Monet ovat esittäneet huolta siitä, saavatko tukea tarvitsevat lapset nyt riittävästi tukea ja pääsevätkö he tarvittaessa erityisluokalle tai pienryhmään. Äsken julkaistun Helsingin kaupungin tarkastuskertomuksen perusteella ainakin Helsingissä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tilanne vaatii pikaista puuttumista. 

Tarkastuskertomuksessa todetaan, että vain 22 prosenttia perusopetusalueiden koulujen rehtoreista oli sitä mieltä, että eri tukimuotoja on tarjolla niin, että kaikki tukea tarvitsevat lapset sitä saavat. (30 prosenttia vastasi että tukea ei ole riittävästi, 47 vastasi tukea olevan osittain riittävästi). Opetuksen laadun osalta rehtorit arvioivat, että heikoiten toteutuvat opetustilojen, -välineiden, ja materiaalien toimivuus ja turvallisuus, sekä se, että opettajilla olisi riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. Kouluissa kannettiin vahvaa huolta taloudellisten resurssien riittävyydestä, kun tuen tarpeessa olevien lasten määrä kasvaa ja koulunkäyntiohjaajia tarvitaan lisää. 

Tuen tarve keskittyy enemmän joillekin alueille kuin toisille. Erityisesti suomenkielisen perusopetuksen kouluissa rehtorit esittivät kritiikkiä koskien opettajien valmiuksia opettaa erityisen tuen tarpeessa olevia lähikoulussa. Rehtoreiden enemmistön mielestä perusopetuksen laatu ei ole alueellisesti tasa-arvoista. Arvioinnin perusteella kouluihin tarvittaisiin lisäresursseja silloin, kun tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa.

Myöskään oppilashuollon palveluita ei kouluissa koeta olevan riittävästi saatavilla. Koulujen mukaan resursseissa tulisi huomioida paremmin alueiden sosioekonomiset erot ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden tarve. Myöhemmin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla tarkastuskertomuksessa palataan siihen, että psykologeja pitäisi koulussa olla lisää.

Lasten ja nuorten saama tuki on yksi isoista kysymyksistä, jotka vaikuttavat opetuksen yhdenvertaisuuteen ja laatuun. Sen vuoksi esitin tänään kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, että lautakunta viestittäisi valtuustolle, että yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssit tulee tulevaa budjettia valmistellessa varmistaa nykyistä paremmin. Myös tehostetun tuen oppilaiden määrän tulisi vaikuttaa koulun saamiin määrärahoihin ja opettajille tulisi tarjota mahdollisuuksia saada uusia työkaluja ja osaamista erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohtaamiseen. Lisäksi tulee varmistaa riittävät resurssit siihen, että koulupsykologille pääsee aina lakisääteisessä määräajassa.

Lautakunta hyväksyi esitykseni yksimielisesti. Jatkamme työtä opetuksen ja erityisopetuksen resurssien puolesta. Tasa-arvoinen koulu kuuluu kaikille.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Vaalivoitto ihmisoikeuksille ja ilmastolle


Kiitos, kiitos ja kiitos. Sain eduskuntavaaleissa 1465 ääntä, mikä on valtava määrä. Äänimääräni kasvoi yli 800 äänen verran. Vasemmisto sai kolme paikkaa Helsingissä, ja eduskuntaan valittiin osaavan konkarin Paavo Arhinmäen lisäksi hienot uudet tulokkaat Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo. Tähän tulokseen ei voi olla olematta tyytyväinen, vaikka en itse tällä kertaa sisälle päässytkään.

Kampanjasta jäi mieleen todella hyvä meiniki. Teen pienipalkkaista työtä väitöskirjatutkijana ja kampanjani olikin budjetiltaan pieni. Oli mahtavaa, että tukiryhmään osallistui moni taitava ja ahkera osaaja, joiden työ auttoi kuromaan pientä budjettia umpeen. Näin hyvä tulos ennustaa erittäin hyviä mahdollisuuksia tuleviin vaaleihin. Jos haluat tulla tukemaan työtäni esimerkiksi kahden vuoden päästä kuntavaaleissa, voit hyvin jo ilmoittautua mukaan!

Työtä kasvatuksen, koulutuksen, ilmaston, ympäristön, kulttuurin, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisten sote-palveluiden eteen jatketaan toistaiseksi Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kampanjan aikana saamani yhteydenotot ja kohtaamiset ovat edelleen mielessäni. Aion viedä ihmisille tärkeitä asioita eteenpäin kunnallispolitiikassa ja vinkata valituille edustajille niistä, jotka vaativat lainsäädäntötyötä. Sanoin kampanjan aikana monelle juttelemaan tulleelle, että aina saa olla yhteydessä, jos jokin asia kaupungin politiikassa askarruttaa, ja tarkoitan sitä.

Vaikka politiikassa on nyt myös epävarmuutta ja huolta, on hyvä muistaa, että vaalitulos oli voitto ilmastoa ja ihmisoikeuksia puolustaneille. Parempi tulevaisuus on mahdollinen. Jatketaan työtä sen eteen!



lauantai 13. huhtikuuta 2019

Parempi tulevaisuus tehdään nyt

Valitsemme suunnan tulevaksi neljäksi vuodeksi aikana, jona moni asia tuntuu olevan murroksessa. Ilmastonmuutos ja ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen pelottavat monia, toiset taas ovat huolissaan lisääntyvästä eriarvoisuudesta ja siitä, miten tässä maassa tulevaisuudessa voidaan tarjota hyvää varhaiskasvatusta jokaiselle lapselle ja hyvä hoito jokaiselle vanhukselle.

Kun ihmiskunta painii maapallon kokoisten ongelmien kanssa, voivat omat vaikutusmahdollisuudet tuntua pieniltä. Monet joutuvat myös kohtaamaan vihaa ja epäoikeudenmukaisuutta.

Me tarvitsemme politiikkaa, joka perustuu ajatukselle paremmasta tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta, jossa ihmiset välittävät toisistaan ja kunnioittavat toistensa ihmisoikeuksia. Parempien tulevaisuuksien kuvitteluun tarvitaan niin luovuutta kuin tutkittua tietoakin. Tieteen ja taiteen tekijät ovat pitkään sinnitelleet pienellä toimeentulolla ja kulttuurin ja koulutuksen toimintamahdollisuuksista on leikattu. Me tarvitsemme nyt kunnon satsauksen koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Jokaiselle lapselle on myös tarjottava tasa-arvoiset oppimisen mahdollisuudet jo pienestä pitäen ja tulee varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on hyvä ympäristö oppimiselle ja mahdollisuus saada tukea, jos hän sitä tarvitsee.

Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen edellyttää paitsi yhdenvertaisuuden lisäämistä ja erilaisten syrjinnän muotojen vähentämistä lainsäädännön avulla, myös tukea ja huolenpitoa. Meidän on tehtävä työtä sen eteen, että jokainen ihminen voisi elää Suomessa syrjinnästä vapaata elämää ja saada riittävän toimeentulon ja ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita hän tarvitsee. Ne ovat perusoikeuksia. Myös ilmastonsuojelua ja eläinten oikeuksia pitää politiikassa puolustaa.

Se, mitä jokainen äänioikeutettu voi tehdä paremman tulevaisuuden eteen, on äänestää. Vasemmiston ajatus paremmasta tulevaisuudesta on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen Suomi, jossa ilmastonmuutoksen eteneminen on pysäytetty ja jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään. Vasemmistolla on mahdollista saada Helsingissä nyt kolmas kansanedustajapaikka. Jokaisella äänellä on tässä merkitystä.

Parempi tulevaisuus on mahdollinen. Tehdään se nyt!



torstai 11. huhtikuuta 2019

Lisääntyvä keinovalo sekoittaa luonnon rytmiä

Satelliittikuva öisestä Euroopasta ja Afrikan pohjoisreunasta.

Ihmisten pimeyteen tuoma keinovalo sekoittaa luonnon rytmiä. Vain 17 prosenttia maailman ihmisistä voi nähdä täysin valosaasteettoman yötaivaan. Tutkimusten mukaan erityisesti lyhytaaltoinen keinovalo, jota on valkosävyisissä led-lampuissa, aiheuttaa voimakkaita biologisia vaikutuksia. Led-lamppujen yleistyessä ulkovalaistuksessa niiden vaikutus luontoon korostuu. 

Tällainen keinovalo on erityisen haitallista monille hyönteis- ja eläinlajeille, ja ympäristönsuojelullisesti olisi perusteltua pyrkiä välttämään sitä ulkovalaistuksessa. Yöllisellä keinovaloaltistuksella on vaikutusta myös ihmisten hormonitoimintaan. 

Kirkkailla tai välkkyvillä valoilla on myös muuta epäsuotuisaa vaikutusta ihmiseen. Kirkas valaistus tai välkkyvät mainosvalot voivat laukaista migreenin, josta kärsii keskimäärin joka kymmenes ihminen. Migreeni on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä. Julkinen tila, jossa on välkkyviä valoja, ei ole migreenistä kärsiville viihtyisä eikä esteetön.

Valomainonta lisääntyy jatkuvasti laitteiden halpenemisen myötä. Mainosnäyttöjä on nyt runsaasti erilaisissa julkisissa tiloissa. Valomainonnan sääntely on tällä hetkellä osittain tulkinnanvaraista eikä valvonnalla ole riittävästi mahdollisuuksia puuttua sääntöjen vastaiseen toimintaan, jolloin monet näytöt kaupunkitilassa ovat liian kirkkaita tai välkkyviä.

Jätin eilen kaupunginvaltuustossa aloitteen siitä, että kaupunki selvittäisi keinovalaistuksen ympäristö- ja terveysvaikutuksia, sekä tarvetta säädellä kaupunkialueella tarkemmin valaistuksen kirkkautta ja välkkymistä ulkovalaistuksessa ja valomainonnassa, sekä tarvetta säädellä valomainosten määrää alueellisesti. 

Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään hyönteis- tai eläinlajia, ja julkisen tilan on oltava mahdollisimman esteetöntä kaikille. Valosaaste pitää ottaa huomioon ympäristönsuojelussa yhtä lailla kuin melukin.