keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Toimiva kaupunki, mutta kenelle?

Tänään Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2019 budjettia. Lasten ja nuorten määrä kasvaa Helsingissä juuri nyt tavalla, joka on aivan poikkeuksellista. Seuraavan kolmen vuoden aikana on arvioitu, että varhaiskasvatusikäisten lasten ja toisen asteen osallistumisiässä olevien nuorten määrä kasvaa molempien noin tuhannella. Peruskouluikäisiä lapsia on arvioitu tulevan lisää jopa neljä ja puoli tuhatta.

Kasvava lasten ja nuorten määrä on loistava juttu. Samalla se asettaa kaupungille monenlaisia haasteita. Kaikille lapsille on löydyttävä päiväkotipaikka läheltä kotia, kasvatuksen ja koulutuksen on oltava laadukasta ja sen on tapahduttava riittävissä, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Tämä ei olelainkaan yksinkertaista toteuttaa, mutta meidän poliitikkojen vastuulla on varmistaa, että tämä kaikki toteutuu.

Kasvavaan lapsimäärään ei tähän asti ole vastattu lisäämällä vastaavasti resursseja. Arjessa se näkyy esimerkiksi erityisen tuen tarpeen vaikeassa saatavuudessa sekä monin muin tavoin päiväkotien ja koulujen toiminnassa. Kun valtuusto seuraavan kerran arvioi kaupungin strategian toteutumista, on syytä nostaa esiin se, miten juustohöylääminen niin sosiaali- ja terveyspalveluista kuin kasvatuksesta ja koulutuksesta voitaisiin lopettaa ja lasten ja nuorten määrän kasvu huomioida paremmin. 

Vasemmiston vaatimuksesta nyt varmistetaan, että kaikissa peruskouluissa on riittävät ja tarkoituksenmukaiset oppimateriaalit. Tämä on iso asia lasten tasa-arvon kannalta. Ei voi olla vanhempien aktiivisuudesta ja heidän tekemistään kirjatilauksista kiinni, löytyykö jokaiselta tarpeellinen oppikirja. Saimme Vasemmistossa läpi myös erittäin tärkeän lisäyksen lasten erityisen tuen palveluihin, mutta lisäpanostuksia jatkossa tarvitaan, ja kohdennuksia tukeen myös varhaiskasvatuksen puolelle. Osapäivähoidossa olevien lasten asema jää edelleen huonommaksi kuin kokopäivähoidossa olevien, sillä osapäivähoidon pienempään henkilöstömitoitukseen ei vielä puututa. Tämä asia pitää korjata vuonna 2020. 

Olen hyvin iloinen siitä, että kaupunki on aloittanut sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen korottamisen. Tein keväällä talousarvioaloitteen pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta, ja iloitsen siitä, että monet aloitteen tavoitteista on otettu osaksi budjettia. Palkkaohjelmassa tulee jatkossa kuulla työntekijöiden näkemyksiä ja varmistaa tasa-arvon toteutuminen. 

Kaupungin budjetissa onkin monia muita hyviä kohdennuksia ja ilonaiheita kasvatuksen ja koulutuksen kannalta, kuten toisen asteen maksuttomuuden asteittainen edistäminen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tehty 13 miljoonan lisäys on suuri asia ihmisoikeuksille ja ihmisarvolle. Työ ei ole silti ollenkaan valmis. Kun me puhumme kaupunginvaltuustossa, että teemme toimivaa kaupunkia, on syytä miettiä, kenelle sitä teemme. Toimiva kaupunki näyttää erilaiselta silloin, kun on varhaiskasvatuksen piirissä oleva lapsi, mielenterveyspalveluja tarvitseva kaupunkilainen tai vaikka pienyrittäjä, mutta meidän poliitikkojen on tehtävä toimivaa kaupunkia ihan kaikille, ei harvoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti