perjantai 31. elokuuta 2018

Helsingin opetus ja kasvatus leikkausuhan alla


Helsingin Sanomat uutisoi tänään pormestarin esittämän budjettiraamin aiheuttamista leikkauslistoista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Sama tilanne on kaikilla toimialoilla.
Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta käsitteli budjettiehdotusta tiistaina. Lausunnossa todetaan, että esitetty budjettikehys johtaisi varhaiskasvatuksen kotihoidon tuen kuntalisän poistamiseen yli 2-vuotiailta, peruskoulujen ja lukioiden ryhmäkokojen kasvattamiseen, peruskoulujen jako- ja kerhotuntien sekä samanaikaisopetuksen vähentämiseen ja lukioiden kurssitarjonnan vähentämiseen, sekä ammatillisen koulutuksen resurssien vähentämiseen kahdella prosentilla.


Lasten ja nuorten määrä kasvaa Helsingissä ensi vuonna 2,4 prosenttia. Jos toimialan budjetti laskettaisiin väestömäärän kasvun sijasta asiakasmäärän kasvun perusteella, kasvatuksen ja koulutuksen budjettikehys olisi 17,4 miljoonaa euroa annettua kehystä suurempi. 
Lautakunnan ehdotuksessa esitetään, että kaikki tämänhetkinen kaupunginhallituksen jakovara kohdistetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle erilaisiin kohteisiin. Nämä eivät vielä pidä sisällään esimerkiksi mahdollisia osapäivähoidon henkilöstömitoituksen korjauksia tai varhaiskasvatuksen palkankorotuksia, joten tämäkin raha on vielä täysin riittämätön.


Lautakunta totesikin Vasemmiston esityksen perusteella tiistaina yksimielisesti seuraavaa:
"Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että tämä esitetty budjettikehys ei riitä kaupungin strategian toteuttamiseen eikä mahdollista riittävän laadukasta kasvatusta ja koulutusta Helsingissä."


Luottamushenkilön näkökulmasta tilanne on täysin poikkeuksellinen: en ole ennen nähnyt virkamiesten ottavan niin suoraan kantaa, että esitelty budjetti on täysin riittämätön. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on historiallisen leikkaava talousarvioesitys ja historiallinen lapsimäärän kasvu. Budjettineuvotteluissa meidän on tehtävä töitä sen eteen, että saamme jatkossakin laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen kaikille helsinkiläisille lapsille ja nuorille.

tiistai 21. elokuuta 2018

Palveluseteli ei ratkaise päivähoidon paikkapulaa



Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee ensi viikolla selvitystä varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Varhaiskasvatusjohtajan selvitys, jota on valmistelu jo pitkälle ilman että asiasta on tehty poliittista päätöstä, ottaa hyvin positiivisen kannan palveluseteliin, korostaen sen roolia vaikean päiväkotipaikkapulan ratkaisussa.

Olen kuullut joidenkin poliitikkojen toteavan, että aivan sama, millä keinoilla Helsinkiin saadaan lisää päiväkotipaikkoja, kunhan niitä vaan saadaan lisää. On totta, että tilanne Helsingissä on hyvin vaikea: tänä vuonna arvioidaan, että kunnan omassa päivähoidossa on jopa 600 lasta enemmän kuin budjetissa on suunniteltu.

Palvelusetelin väitetään ratkaisevan paikkaongelmat, koska yksityisillä, erityisesti suurilla ketjuilla, on mahdollista joustavasti ja nopeasti perustaa uusia päiväkoteja tarpeen mukaan. Samaan aikaan poliitikoille on jo vuosia vakuutettu, että kaupunki etsii ja ottaa käyttöönsä kaikki kaupungin mahdolliset päiväkotikäyttöön soveltuvat tilat, isot tai pienet. Myös yksityiset toimijat ovat todenneet, että Helsingistä on vaikea löytää päiväkotikäyttöön sopivia tiloja. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, mistä uudet päiväkotitilat yhtäkkiä löytyvät, jos vaatimukset tiloille ovat samat yksityisten ja kunnallisten päiväkotien kohdalla. Uskottavampi kehityskulku on, että kunta luopuu jostakin päiväkotitilasta ja yksityinen toimija siirtyy tilalle, tai että Helsinkiin syntyy uusia yksityisiä päiväkoteja tiloihin, jotka eivät ole kaupungille kelvanneet, koska niillä ei esimerkiksi ole lainkaan omaa pihaa.

Mitä ongelmaa yksityisessä päivähoidossa sitten on, varsinkin jos kunta jatkossa kattaisi lähes koko hoidosta syntyvän laskun? Ei välttämättä mitään, niin kauan kuin pedagogiikka ja lasten hyvinvointi ovat pääasia ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan. Niissä kunnissa, joissa palvelusetelin käyttö on laajaa, suuret voittoa tavoittelevat päiväkotiketjut ovat kuitenkin vallaneet alaa pieniltä erikoistuneilta yksityisiltä toimijoilta. Perusopetuksessa voitontavoittelu ei ole sallittua, mutta varhaiskasvatukseen tämä mahdollisuus on jätetty. Voittoa voi tehdä vain henkilökunnan palkoista, tiloista tai päiväkodin olosuhteista nipistämällä: paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön matala palkkataso on yksityisellä puolella vielä pienempi kuin julkisella, ja henkilöstömitoitusten valvonnassa on monilta osin puutteita.

Vielä viime vuonna kaupungin omat asiantuntijat olivat huolissaan siitä, että palveluseteli antaisi yksityisille määräävan markkina-aseman, mutta nyt palveluseteliä säätelevän sääntökirjan väitetään estävän nämä ongelmat. Selvityksessä on asetettu tavoitteeksi, että yksityisen päivähoidon osuus nousisi Helsingissä 12,5 prosentista 20 prosenttiin. Kun palveluseteli vahvistaa nimenomaan isoja ketjuja, niiden ääni alkaa politiikassa kuulua aivan uudella tavalla, jos joka viides päiväkoti on yksityinen. Kaupunki voi joutua tilanteeseen, jossa suuri yksityinen toimija uhkaa lähteä markkinoilta ja jättää tuhannet lapset yhtäkkiä kunnan hoidettavaksi, jos palvelusetelin sääntöjä ei muokata toimijoiden toivomaan suuntaan. Kaupungin ei pidä asettaa itseään haavoittuvaan asemaan.

Palvelusetelivalmistelulla on jo nyt muitakin ennakoimattomia seurauksia. Tällä hetkellä toimialalla suunnitellaan kaupungin ainoasta allergiapäiväkodista luopumista. Päiväkoti on suunnattu vaikeista ja hengenvaarallisista allergioista kärsiville lapsille, ja se on järjestöltä tilattu ostopalvelu. Nyt järjestöä on kehotettu perustamaan yksityinen päiväkoti palvelusetelillä, vaikka päätöstä palvelusetelistä ei ole vielä edes tehty. Päiväkodin johdon mukaan pienen yksityisen päiväkodin perustaminen ei ole järjestölle kannattavaa. Tilan todennäköisesti ottaisikin käyttöönsä jokin suuri yksityinen päiväkotiketju.

Palvelusetelin käyttöönotto mullistaisi Helsingin päivähoidon kentän. Helsinki ei ole toistaiseksi vielä ollut mukana kehityksessä, jossa varhaiskasvatuksesta on eri kunnissa tehty sijoituskohde. Helsingin ei pidä lyhytnäköisesti lähteä suurten voittoa tavoittelevien toimijoiden armoille.

Palvelusetelin hinnaksi kaupungille yhden vuoden ajalta on arvioitu jopa kolme miljoonaa euroa. Rahalle olisi varhaiskasvatuksessa paljon parempaa käyttöä. Paljon nykyistä paremmat investoinnit omiin päiväkotitiloihin ja varhaiskasvatuksen palkkatason tarkistus ovat ainoa kestävä tapa turvata helsinkiläisen varhaiskasvatuksen laatu, ja päiväkotipaikka jokaiselle helsinkiläislapselle.