maanantai 12. maaliskuuta 2018

Työn vaativuuden on näyttävä palkassa – naisillakin

Lastentarhanopettajien palkat nousivat viime viikolla otsikoihin niitä koskevan palkkakartelliepäilyksen myötä. Saimme Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa viime tiistaina selvityksen: lautakunnan jäsenille vakuutettiin, että mitään herrasmiessopimuksia ei ole. 

Sopimuksia tai ei, palkat ovat joka tapauksessa liian pienet, kuten kirjoitin myös Helsingin Sanomissa.

Tällä viikolla alkaa Helsingissä varhaiskasvatuksen teemaviikko. Kaikki kaupunginvaltuutetut on kutsuttu tutustumaan henkilökohtaisesti kaupungin päiväkoteihin. Sain ilokseni kutsun päiväkotiin Kontulassa, jonne menen käymään keskiviikkona. Toivon, että jokainen valtuutettu pystyy lähtemään paikan päälle kuulemaan lisää tästä erittäin tärkeästä ja vaativasta työstä. 

Helsingin Vasemmisto on jo pitkään vaatinut, että naisvaltaisilla pienipalkkaisilla aloilla huomioitaisiin työn vaativuus myös palkassa. Siksi jätin juuri valtuuston aloitejärjestelmään aloitteen ensi keskiviikon valtuustoa varten. Ehdotan, että kaupunki kohdistaisi varoja palkankorotuksiin naisvaltaisilla aloilla, joilla ei tällä hetkellä huomioida palkassa työn vaativuutta. 

EDIT 14.3.2018: Aloitetta on muokattu: 25 miljoonan euron kohdistamisen sijaan esitän, että korotuksiin varataan tarvittavat varat. Sain palautetta, että tarkan summan määrittäminen rajoittaisi tarkastelua liikaa etukäteen. 

Aloite alla:

TALOUSARVIOALOITE NAISVALTAISTEN ALOJEN PALKKATASON NOSTOSTA

Monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso ei vastaa työn vaativuutta ja sen yhteiskunnallista merkittävyyttä. Näillä aloilla on usein myös pula koulutetuista työntekijöistä, kuten lastentarhanopettajista tai sosiaalityöntekijöistä. Helsinki on yksi suurimmista julkisen sektorin työnantajista, joten Helsingin palkkatasolla on iso merkitys sukupuolten palkkatasa-arvoon Suomessa. Osa kunnista on päättänyt käyttää palkankorotuksia rekrytoinnin helpottamiseen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki korottaa palkkakuopassa olevien naisvaltaisten alojen palkkausta vaativuutta vastaavaksi, ja varaa talousarvioon sitä varten tarvittavat varat. Esitämme samalla, että Helsinki selvittää muista kunnista naisvaltaisten pienipalkkaisten alojen palkkatasoa, sitä onko palkkatasoa nostettu, ja miten nosto on vaikuttanut työvoiman saatavuuteen. Talousarvioon varattu määräraha voidaan kohdentaa toimialojen vaativuuteen perustuvien arvioiden mukaan ja kohdentamisessa voidaan hyödyntää muilta kunnilta saatuja tietoja. Petra Malin

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Varhaiskasvatuksen palkat halpuutetaan palvelusetelillä



Helsinki on tekemässä ison suunnanmuutoksen koskien yksityistä varhaiskasvatusta. Tähän asti kaupunki on panostanut omaan varhaiskasvatukseen, joka on ollut myös kaupunkilaisten arvostamaa: ylivoimainen enemmistö vanhemmista on valinnut nimenomaan kunnan oman varhaiskasvatuksen. Nyt Helsinki aikoo vaihtaa suuntaa ja selvittää palvelusetelin käyttöä.

Yksityisen varhaiskasvatuksen laajamittaiseen käyttöön liittyy runsaasti ongelmia. Palvelukenttä on muuttunut aikaisemmasta: suuret voittoa tavoittelevat yritykset valtaavat alaa. Yli puolet yksityisistä toimijoista toimii nykyään yrityspohjalta. Palvelusetelit ovat kasvattaneet erityisesti suurinta toimijaa Touhulaa, jonka omistaa pääomasijoitusyhtiö EQT. Touhulan liikevaihto on nousemassa sataan miljoonaan euroon ja yrityksen johdolla on miljoonatulot.

Alalla, jossa työvoimakulut ovat suurin menoerä, voitto otetaan lasten olosuhteista ja työntekijöiden palkoista. Yksityisellä puolella työntekijöiden pätevyydet ovat olleet huonosti valvotut. Myös paljonpuhutut lastentarhanopettajien palkat ovat keskimäärin satoja euroja kuukaudessa pienemmät kuin julkisella puolella. Valitukset ryhmäkokojen ylityksistä yksityisellä puolella työllistävät liittoja.

Vasemmisto on esittänyt, että varhaiskasvatuksessa tulisi kieltää voitontavoittelu. Myös lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila on kritisoinut varhaiskasvatusbisnestä ja esittänyt, että toimintaan asetettaisiin perusopetuksen tapaan voitontavoittelun kielto. Toistaiseksi varhaiskasvatuksella on kuitenkin lupa tehdä bisnestä, ja kunnat tukevat tätä yhteisistä varoista palvelusetelillä.

Helsinki on tähän asti ollut sitä mieltä, että yksityisen hoidon tuen hyödyntäminen yksityisen päivähoidon tukemisessa on ollut Helsingille paras ratkaisu. Vielä viime keväänä silloinen varhaiskasvatusvirasto teki palvelusetelistä hyvin kriittisen selvityksen, jossa nykykäytäntö nähtiin parempana. Viime syksynäkin vielä toimialalta kuului, että nykyiset käytännöt ovat hyvät. 

Kasvatus- ja koulutustoimialan aloitettua viime kesänä poliitikkoja on kuitenkin pommitettu ennennäkemättömällä tavalla yksityisen varhaiskasvatuksen lobbausviesteillä. Touhula järjesti kaikille kaupunginvaltuutetuille oman lobbaustilaisuuden. Yksityisten päiväkotien yhdistys kutsuttiin kertomaan näkemyksiään kasvatus- ja koulutuslautakunnalle ja lobbaamaan palvelusetelin puolesta. Tämän jälkeen kaupunki on yhtäkkiä kääntänyt täysin kelkkansa palvelusetelin suhteen. Kun yksityiset toimijat alkavat olla suuria, niillä on myös valtaa lobata päättäjiä.

Jotkut perustelevat palvelusetelin käyttöönottoa sillä, että Helsinki tarvitsee kaikki mahdolliset päivähoitopaikat eikä tiloja julkiselle päivähoidolle löydy. Kun kysyin lautakunnassa, miksi Helsinki ei löydä niitä samoja tiloja, joita yksityinen löytää, sain vastauksen, että kaupungin omat prosessit ovat niin hitaita.

Se, että kaupunki ei ole saanut omia tilakäytäntöjään kuntoon, ei ole mikään syy avata helsinkiläistä varhaiskasvatusta voitontavoittelun välineeksi. Meidän on varattava tarpeeksi rahaa ja resursseja varhaiskasvatukseen ja pidettävä huolta vanhempien arvostamasta kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, työntekijöiden palkoista ja lapsista.