sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Sisäilma sairastuttaa - mitä Helsinki voi tehdä?

Sisäilmasta sairastuneiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Ympäristöministeriö arvioi, että 600 000 - 800 000 henkilöä altistuu Suomessa päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Ongelmat ovat siis hyvin yleisiä. Kuntavaaleissa monet ovat ottaneet koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaamisen teemakseen. Tämä on hienoa, koska korjaukset ovat välttämättömiä. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä sisäilmaongelmien ratkaisuun.

Olin muutama vuosi sitten jäsen Helsingin rakennuslautakunnassa, jonka alaisuudessa toimii Helsingin rakennusvalvonta. Lautakunnan jäsenenä sain kuulla rakentamisen kulttuurin ongelmista ja ketjutettujen kilpailutusten aiheuttamasta vastuunpakoilusta. Jos virheisiin puuttumisesta joutuu kiireisissä urakoissa hankaluuksiin, mutta tehdyistä virheistä ei juuri koskaan joudu vastuuseen, ohjaa se huolimattomuuteen ja virheiden peittelyyn.

Urakoitsijan vastuu on lakiin perustuva asia, jota ei vielä kuntavaaleissa voida ratkaista. Voidaan kuitenkin panostaa rakennusvalvontaan ja asettaa rakennuttajille tarkempia vaatimuksia esimerkiksi sääsuojauksen suhteen. Lisäksi tarvitaan sisäilmaosaamista kunnan omiin rakennuttamis- ja korjaushankkeisiin.

Olen itsekin joutunut kerran vaihtamaan asuntoa ja kerran työhuonetta sisäilmaongelmien vuoksi. En onnekseni saanut pitkäaikaisia oireita, mutta monelle muulle on käynyt huonommin. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että sisäilmasairastuneiden taloudellinen asema on heikko ja heidän asemansa tunnistetaan palveluissa huonosti. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää niin, että sisäilmaongelmaiset eivät johtuisi kohtuuttomiin tilanteisiin, ja kunnan tulisi tarjota soveltavia ratkaisuja osatyökykyisille sekä sisäilmaltaan puhtaat työskentelytilat. On myös hyvin olennaista, että kunnan palveluissa lisätään tietoisuutta sisäilmaongelmista, jotta jokainen palveluihin tuleva sisäilmasta sairastunut voisi tulla kuulluksi ja autetuksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti