lauantai 11. maaliskuuta 2017

Miksi kuntavaaleissa ei kannata äänestää pormestaria?


"Ovatko nämä nyt pormestarivaalit?" kysyi ystäväni eilen minulta. Viimeaikaisten lehtijuttujen perusteella hänelle oli tullut vaikutelma, että pormestarin valinta on yksi Helsingin kuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Hän mietti, että voiko äänestää sitä ehdokasta, jota oikeastaan haluaisi äänestää, vai pitäisikö hänen valita pormestariehdokkaiden välillä.

Helsingin johtamisjärjestelmä muuttuu ja seuraava valtuusto valitsee keskuudestaan pormestarin. Tämä on muutos, koska aiemmin meillä on ollut kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat, jotka ovat olleet virkamiehiä, mutta joiden valinta on kuitenkin tehty poliittisin perustein: käytännössä kolme suurinta puoluetta eli Kokoomus, Vihreät ja SDP ovat neuvotelleet paikat keskenään. Se, että valinnan poliittisuus tehdään nyt avoimeksi, on hyvä asia. 

On kuitenkin ongelmallista, jos samalla hämärtyy se, mistä kuntavaaleissa on kyse. Äänestäminen kuntavaaleissa pormestarin perusteella on kuin äänestäisi eduskuntavaaleissa presidentin perusteella. Pormestari on jatkossa kaupungin keulakuva ja hänellä on esittelyvaltaa esimerkiksi kaupunginhallituksessa, mutta valtuusto on edelleen se, joka tekee lopulliset päätökset ja linjaa kaupungin politiikan suunnan. 

Valtuustossa ei ole samalla tavalla hallitusta ja oppositiota kuin eduskunnassa. Päättyvällä kaudella Helsingin kaupunginvaltuustossa on ollut mahdollisuus punavihreään enemmistöön. Jos valtuusto olisi halunnut tehdä hallitus-oppositiopolitiikkaa, olisivat Vihreät, SDP ja Vasemmisto voineet tehdä päätöksiä ilman Kokoomusta, Perussuomalaisia ja Keskustaa ja heidän leikkausvaatimuksiaan jo nyt. Hyvää punavihreää yhteistyötä onkin tehty esimerkiksi lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta. Muut puolueet eivät ole kuitenkaan halunneet lähteä mukaan Vasemmiston vaatimuksiin laajemmasta leikkauspolitiikan vastustamisesta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Vasemmiston erityiset vahvuudet kunnallispolitiikassa ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden,  työntekijöiden hyvinvoinnin, kohtuuhintaisen asumisen ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Teemme edistyksellistä kasvatus-, koulutus- ja ympäristöpolitiikkaa ja teemme aloitteita muun muassa pyöräilyn ja kaupunkikulttuurin edistämisestä. Olemme myös puolue, jossa eri taustoista tulevien ihmisten on mahdollista osallistua politiikkaan taloudellisesta tilanteestaan riippumatta: esimerkiksi Vihreiden ja Kokoomuksen ehdokkaat joutuvat maksamaan kuntavaaliehdokkuudestaan ison ehdokasmaksun. 

Jos kaupungissa jatkossa sinivihreä enemmistö vahvistuu, yhteisen punavihreän politiikan tekeminen päivähoito- ja ihmisoikeuskysymyksissä on vaikeampaa. Aiempien politiikan painotusten perusteella on lisäksi helppo arvioida, että sosiaali- ja terveyspalveluita ja kaupungin työntekijöiden asemaa olisi sinivihreässä Helsingissä vaikeampi puolustaa. Kun seuraava valtuusto näillä tiedoin valmistelee siirtymisen soteen, on näiden kysymysten esillä pitäminen siirtymäkaudella kuitenkin entistäkin olennaisempaa.

Nämä eivät siis ole pormestarivaalit, vaan kuntavaalit. Kerroin ystävälleni, että hänen kannattaa äänestää sitä ehdokasta, joka pitää esillä hänelle tärkeitä teemoja, sillä valtuusto on se, joka tekee jatkossakin päätökset. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti