lauantai 4. helmikuuta 2017

Sote-vallankumous hyvinvointiyhteiskunnassa

Hyvinvointiyhteiskunnassa on käynnissä vallankumous. Olemme tilanteessa, jossa julkiset palvelut ollaan hallituksen sote-uudistuksen myötä pilkkomassa ja yhtiöittämässä kilpailua varten. Osassa sosiaalipalveluita suunnitellaan jo kuumeisesti palvelupaketteja, joille voidaan laskea suoritehintoja. Vastaavaa uudistusta ei ole koskaan tehty missään, mutta se ollaan ajamassa Suomessa läpi kahdessa vuodessa. Asiantuntijat ja virkamiehet viestittävät, että uudistus vain syventää eriarvoisuutta ja palveluiden pirstaleisuutta, mutta tätä huolta ei kuunnella.

Sosiaalialan ammattilaiset ovat epätietoisia tulevaisuudestaan. Ovatko he jatkossa töissä yksityisissä sote-keskuksissa neuvomassa ja ohjaamassa suhteellisen hyvinvoivia ihmisiä heidän arjen pulmissaan? Vai maakunnissa antamassa viimesijaista hätäapua niille, jotka ovat uudistuksen myötä pudonneet peruspalveluiden kelkasta?

Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden ääni ei ole kuulunut uudistuksen valmistelussa. On herännyt kysymys, ovatko alan asiantuntijat ja ammattilaiset tehneet tarpeeksi vaikuttaakseen uudistuksen sisältöön. Voimmeko vielä tuoda panoksemme mukaan ja vaikuttaa siihen, mikä on sosiaalisen paikka tässä uudistuksessa? Sosiaalityöntekijänä ja kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevana henkilönä olen miettinyt tätä kysymystä paljon. 

Perustavanlaatuinen ongelma kysymyksenasettelussa on se, että tämä sote-uudistus on näkemykseni mukaan lähtökohdiltaan sosiaalityön eettisten periaatteiden vastainen. Ihmisten todelliset tarpeet eivät voi koskaan määrittää maakunnissa sitä, miten paljon palveluja tarjotaan, vaan menoille on asetettu automaattinen katto. Vanhusten, vammaisten tai muiden paljon palveluita tarvitsevien ihmisarvon turvaaminen näissä olosuhteissa ei ole mahdollista. Lisäksi uudistus on kasvattamassa palveluiden asiakasmaksuja. Jo nyt ihmisen taloudellinen asema vaikuttaa hänen terveyteensä, hyvinvointiinsa ja jopa hänen elämänsä pituuteen. Kun rahasta tulee entistä useammalle este palveluihin hakeutumiselle, nämä ongelmat vain syvenevät. Uudistukseen liittyy myös monta muuta eriarvoisuutta lisäävää piirrettä. 

Mikä on sosiaalityön paikka sote-uudistuksessa? Mikäli uudistus astuu voimaan, sosiaalityön tehtävä on pyrkiä huolehtimaan siitä, että sen vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Sosiaalityön paikka voi tällöin entistä useammin olla perinteisen viranomaisjärjestelmän ulkopuolella, kansalaisyhteiskunnan aktiivisena toimijana ja vaikuttajana. Juuri nyt sosiaalityön paikka on kuitenkin tuoda esiin uudistuksen ongelmia, ja kaikin keinoin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että uudistus ei tässä muodossaan toteutuisi. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti