torstai 20. lokakuuta 2016

Käytännön apua köyhyyteen

Mikä auttaa, jos rahat eivät riitä? Perussuomalaisten Mika Niikon mielestä leipäjonoon lähteminen. Niikkoa lähellä oleva ruoka-apuhanke on saanut satojen tuhansien eurojen avustuksen sosiaali- ja terveysministeriöltä, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi kilpailevan hankkeen selvästi paremmaksi. Maria Ohisalo kritisoi päätöstä blogissaan ja totesi, että rahalla olisi saatu palkattua esimerkiksi 20 sosiaalityöntekijää. Niikko vastasi kutsumalla sosiaalityöntekijöiden työtä "voivotteluksi" ja totesi, että ruoka-apu on käytännöllisempi tapa auttaa ihmisiä kuin sosiaalityö.

Aikuissosiaalityöntekijänä olen tehnyt pitkään töitä ihmisten kanssa, joiden on vaikeaa saada rahojaan riittämään elämiseen. Osa heistä käy leipäjonossa, mutta kukaan ei ole sanonut, että tekisi niin, jos ei olisi pakko. Sosiaalipalveluihin hakeutuminenkin saattaa saada jotkin ihmiset tuntemaan häpeää, mutta myös ruokajonossa seisominen koetaan nöyryyttäväksi. Ruokajakelua toteuttavat vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä, mutta siinä vaiheessa, kun ruoka-avun tarve on syntynyt, järjestelmä on jo pettänyt.

Syitä rahattomuuteen on monia. Osa ei ole tietoinen kaikista heille kuuluvista etuuksista, osalla on vaikea suoriutua veloistaan, osa joutuu kattamaan yllättäviä kuluja, joihin he eivät ole voineet varautua. Sairastuminen, vaikea perhetilanne tai pitkittynyt työttömyys voivat altistaa taloudellisille vaikeuksille. Kaikissa näissä asioissa sosiaalityöntekijä voi toimia yhdessä ihmisen kanssa tilanteen parantamiseksi. Lisäksi aikuissosiaalityössä on täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttämisen mahdollisuus silloin, kun ihmisen tilanne niin vaatii.

Toki on sellaisiakin asioita, joihin sosiaalityössä ei voida suoraan vaikuttaa. Perusturvan riittämätön taso ja työpaikkojen vähäinen määrä suhteessa työttömiin ovat asioita, joille sosiaalityössä ei voida mitään. Ne ovat rakenteellisia ongelmia, joihin puuttumisesta vastaavat lainsäätäjät: hallitus, johon Perussuomalaisetkin kuuluvat.

Mitä hallitus tekee? Suunnittelee leikkauksia perusturvaan ja asumismenojen omavastuun palauttamista toimeentulotukeen. Aiempina vuosikymmeninä havaittiin, että asumismenojen omavastuu ei toimi minkäänlaisena kannustimena, koska työpaikkoja tai edullisia asuntoja ei yksinkertaisesti ole kaikille saatavilla. Esityksellä saataisiin aikaan vain lisää toimeentulovaikeuksia, velkaantumista ja asunnottomuutta.

Leipäjonon ehdottaminen ratkaisuksi ongelmiin, joita on samalla omalla politiikallaan aiheuttamassa ja pahentamassa, on äärimmäisen kyynistä ja lyhytnäköistä. Sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus auttaa ihmisiä löytämään tilanteisiinsa pitkäkestoisia ratkaisuja ja samalla tuoda esiin sitä, millaisia käytännön seurauksia nyt tehdyillä päätöksillä on ihmisten arkeen.