torstai 9. huhtikuuta 2015

450 miljoonan euron ongelma

Osallistuin toissapäivänä viimeistä kertaa rakennuslautakunnan kokoukseen. Olen oppinut lautakunnassa paljon helsinkiläisestä asuntorakentamisesta ja arkkitehtuurista, mutta ennen kaikkea opin paljon kansanterveyttä ja kansallisvarallisuutta vakavasti uhkaavasta ongelmasta: kosteus- ja homevaurioista.

Sisäilmaongelmien ja homevaurioiden aiheuttamia terveysongelmia tunnistetaan huonosti. Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön tietojenkin mukaan kosteus- ja homevauriot aiheuttavat vuosittain 450 miljoonan euron terveyshaitat. Vaurioiden taloudellinen merkitys on paljon suurempi, sillä vauriot ovat aiheuttaneet miljardiluokan korjausvelan. Lähes joka viidennessä Suomen koulussa ja päiväkodissa, ja joka neljännessä hoitolaitoksessa, on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Kymmenen prosenttia asuntojen kerrosalasta on kosteus- tai homevaurioitunutta. Koska rakennusten korjaamista lykätään, korjausvelka kasvaa koko ajan suuremmaksi.

Taloudellisen merkityksen lisäksi kosteus- ja homevaurioilla on suuri inhimillinen merkitys. Homeelle herkistyneet voivat joutua muuttamaan kotoaan, vaihtamaan työpaikkaansa tai jäämään työkyvyttömäksi, tuhoamaan omaisuutensa, rajoittamaan elinpiiriään tai kohtaamaan palvelujärjestelmässä epäilyjä siitä, onko heidän ongelmansa todellinen.

Merkittävien vaurioiden korjaamisen hinta olisi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 1,4 miljardia. Vaikka tämä ei varmasti riittäisi kaikkien tarpeellisten korjausten tekemiseen, tälläkin investoinnilla voitaisiin vähentää huomattavasti terveyshaittojen kustannuksia. Elvyttävä ja työllistävä investointi korjausrakentamiseen maksaisi nopeasti itsensä takaisin. Kun keskustellaan siitä, onko elvytys parempi ratkaisu kuin leikkaukset, tulisi punnita samalla myös kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjausvelan kasvu.

Korjaaminen ei kuitenkaan riitä vaan ongelmia tulee ehkäistä ennalta. Jotta emme olisi jatkossa saman ongelman edessä, tulee rakentamiseen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Rakentamisessa tulee panostaa laatuun ja työmaa-aikaiseen kosteudenhallintaan. Lainsäädäntötasolla tulee lisätä rakentajien ja alihankkijoiden vastuuta ilmenevistä vaurioista ja antaa rakennusvalvonnalle nykyistä enemmän keinoja puuttua laiminlyönteihin.

Vasemmiston lautakuntaedustajina olemme nostaneet kosteus- ja homevauriot näkyvämpään osaan rakennuslupaprosessia tuomalla johdonmukaisesti esiin rakentamisen aikaista kosteudenhallintaa. Kauteni rakennuslautakunnassa päättyy, mutta kiinnostukseni rakentamista kohtaan säilyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti