maanantai 16. maaliskuuta 2015

Taidetta ei voi kahlita


Mikä on taiteen merkitys, kysyi Nuoren Voiman Liitto poliitikoille suunnatussa Taide 2015 -kampanjassa. Vastasin:

"Taiteen merkitys on sen kyky saada meidät näkemään asioita uudesta näkökulmasta ja uudella tavalla. Taide tuo lähelle toisen kokemuksen ja tavan hahmottaa maailmaa. Taide luo ymmärrystä ilmiöistä, jotka ovat meille vieraita.

Taide tuo helpotusta, mutta nostaa myös esiin epämukavia totuuksia. Sen kautta voi ilmaista asioita, joita on muuten mahdoton ilmaista. Taide on syvästi inhimillistä ja elintärkeää."

Ehkä ajastamme kertoo jotain se, että taiteen merkitystä pitää määritellä. Suomalaisessakin politiikassa on kuultu puheenvuoroja taiteen roolista ja taiteelle asetetuista kriteereistä, jotka sopisivat paremmin totalistaristisiin yhteiskuntiin.

Taiteen roolia vaikeiden asioiden ilmaisijana, auktoriteettien kyseenalaistajana ja rajojen rikkojana ei voi korostaa liikaa. Kun sana ei ole ollut vapaa, taiteilijat ovat löytäneet keinot kertoa totuuksia. Taiteen avulla on kerrottu, millaista on olla syrjitty tai ulkopuolinen, asua aivan toisella puolella maailmaa tai ehkä vain toisella puolella kaupunkia. Taide saa havahtumaan moniin asioihin voimakkaammin kuin yksikään uutinen tai tilasto. Olen oppinut lähisuhdeväkivallan kokemuksesta Åsa Grennvallin sarjakuva-albumista Seitsemäs kerros (Sjunde våningen, 2003) ehkä enemmän kuin yhdestäkään asiaa koskevasta luennosta. Taidetta ei voi kahlita eikä sen arvoa kytkeä yhdenkään puolueen määritelmiin siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Taide tuottaa hyvinvointia, mutta on itsessään arvokasta.

Taidetta ei kuitenkaan synny tyhjiössä eikä ilman tukea. Taiteilijoilla tulee olla mahdollisuus toimeentuloon ja tarvittaessa myös sosiaaliturvaan. Perustulo toimisi tässä hyvänä pohjana, apurahoilla ja toiminnasta saaduilla tuloilla täydennettynä. Ammatillisen taiteenteon lisäksi on paljon ruohonjuuritason kulttuuria, jossa tekijät saavat elantonsa jostain muualta, mutta jota ilman kulttuurikenttä olisi huomattavasti köyhempi. Jotta erilaiset taiteen muodot voivat jatkossa hyvin, tarvitaan tiloja taiteen tekemiseen, edullisia mahdollisuuksia harrastamiseen, taideaineita tuntikehyksiin ja julkista tukea niin kirjastoille kuin lähiöfestareillekin.

Tämäkin eduskuntavaalikampanja on saanut tuekseen suuren panoksen taiteentekijöiltä: valokuvaajilta, sarjakuvantekijöiltä, kirjoittajilta ja muusikoilta. Järjestän tämän viikon torstaina 19.3.2014 vaalibileet We Got Beefissä (Iso-Roobertinkatu 21). Luvassa on ainakin viisi esiintyjää: Iida Umpikuja, Juuke 77, Klasu, Tuukka Terho ja Muun muassa Juha Pekka Tapani Heikkinen. Tervetuloa mukaan nauttimaan ruohonjuuritason kulttuurielämyksistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti