tiistai 18. marraskuuta 2014

09 100 23 on tarpeellinen palvelu

Tänään vahvistuneen tiedon mukaan pääkaupunkiseudun kunnat ovat lakkauttamassa 09 100 23-terveysneuvontapuhelinpalvelun ensi vuonna. Puhelinpalveluun on voinut soittaa ympäri vuorokauden kysyäkseen terveyspalveluista tai saadakseen hoito-ohjeita. Palvelu on ollut tärkeä monille kuntalaisille, mutta erityisesti lapsiperheet ja vanhukset ovat voineet konsultoida kokeneita terveydenhoitajia oireista ja hoidon tarpeesta. Olen myös sosiaalityöntekijän ominaisuudessa voinut ottaa numeroon yhteyttä helposti ja nopeasti, jos olen ollut huolissani asiakkaan terveydentilasta, ja olen saanut asiantuntevat neuvot.

Helsingin oli vielä muutama viikko sitten tarkoitus jatkaa palvelua ensi vuonna ottaen se kunnan omaksi toiminnaksi, kun muut pääkaupunkiseudun kunnat vetäytyivät ulkoa tilattavasta palvelusta. Nyt kelkka on kääntynyt ja palvelu aiotaan lopettaa. Samaan aikaan myös Helsingin kaupungin oma, netissä ja kasvokkain toiminut sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta aiotaan lakkauttaa. Taustalla ovat ensi vuoden budjetin yhteydessä sovitut säästöt virastojen hallinnosta. Koska kunnallisveroprosenttia ei haluttu nostaa edes hyvin maltillisesti, lisäykset esimerkiksi opetustoimen puolelle rahoitettiin osittain hallintoon kohdistuvilla leikkauksilla. Viime vuoden alussa sosiaali- ja terveysviraston hallintoon tehtiin jo niin suuret leikkaukset, että leikattavaa ei enää juuri ole. Neuvontapalvelut sijaitsevat sosiaali- ja terveysvirastossa hallinnon osastolla, joten hallinnon leikkaukset iskivätkin suoraan asiakaspalveluun.

Hallinnosta säästäminen on ollut monen kestävyysvajetta umpeen kurovan poliitikon iskulause. Kansalaisia pyydetään ilmiantamaan turhia virkamiehiä ja byrokraatteja haukutaan joukolla virkaintoisiksi turhan säätelijöiksi. Virkamiehiä vihatessa usein unohtuu, että hallinnolla on ihan oikeita palveluiden tuottamista helpottavia tehtäviä. Jos tehtäviä ei hoideta hallinnon puolella, tehtävät valuvat asiakastyötä tekeville ja kuluttavat asiakastyöhön käytettyä aikaa. Hallinnon puolella voitaisiin myös paneutua palveluiden kehittämiseen tai tuottaa tietoa nykyisten palveluiden toimivuudesta. Kun hallinto leikataan pois, kehittämistyö jää tekemättä.

Sosiaali- ja terveysneuvonnan lakkauttamisessa on kyse klassisesta hölmöläisen peiton jatkamisesta. Kun puhelinpalvelua ei ole, turhat käynnit päivystyksessä lisääntyvät ja toisaalta tarpeellisen hoidon saaminen voi viivästyä ja hoitokustannukset voivat lisääntyä. Yhteistyökumppanien työaika kuluu linjoilla roikkuessa ja oikeaa vastuutahoa etsiskellessä. Neuvontapalveluiden kustannukset ovat sosiaali- ja terveysviraston budjetissa karkkirahaa, mutta palvelun lakkauttamisesta aiheutuvat kulut voivat nousta hyvinkin suuriksi. Lopullista poliittista päätöstä ei lakkauttamisesta ole tehty, joten vielä on toivoa, että lakkauttamisen seuraukset voidaan ymmärtää ja päätös perua.

Sosiaali- ja terveysviraston motto on "Tulit juuri oikeaan paikkaan. Kuinka voin auttaa?" Kun sama virasto lakkauttaa neuvontapalvelunsa, tulee motosta vitsi.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Helsingin budjetti ei edistä hyvinvointia

Pidin tänään 5.11.2014 valtuuston kokouksessa alla olevan puheenvuoron koskien Helsingin ensi vuoden budjettia.

Tänään on puhuttu paljon vastuullisuudesta. Haluan kysyä, onko tämä todella vastuullinen budjetti?

Joka vuosi sosiaali- ja terveyspalveluihin on varattu liian vähän rahaa. Näin teemme tänäkin vuonna. On todennäköistä, että toimeentulotuen menot ja työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut jälleen kasvavat eikä budjetti tule riittämään niiden kattamiseen. Tänä vuonna sosiaali- ja terveysvirasto joutuu nousseiden kustannusten vuoksi vähentämään 200 työntekijää pysyäkseen budjetissa. Herää kysymys, miten ensi vuonna käy. Vuodesta toiseen jatkuva sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetointi ei voi olla vahinko, vaan sen on oltava tahallista. Kuinka vastuullista tämä on?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ahdinkoon liittyy myös tiedon puute. Poliitikoille ei kantaudu kunnolla tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tehdyillä päätöksillä on palveluihin. Hallinnosta säästäminen saattaa kuulostaa kivalta turhien byrokraattien karsimiselta. Hallinnosta on kuitenkin jo nyt säästetty erityisesti sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspuolella niin paljon, että hallinnon vähäisten resurssien vuoksi tällä hetkellä ei ole mahdollista saada tarpeeksi tietoa palveluiden laadusta tai niiden kohdentumisesta. Nyt sovittuja hallinnon leikkauksia ei tule kohdistaa sosiaali- ja terveysviraston tai varhaiskasvatusviraston hallintoon.

Hyvät valtuutetut. Tässä kaupungissa asuu yrittäjien ja lapsiperheiden lisäksi yksin asuvia aikuisia, pariskuntia ja vanhuksia. On hienoa, että budjetissa on satsattu varhaiskasvatukseen, turvattu koulunkäyntiavustajat ja estetty leikkaukset tuntikehyksestä. Sen sijaan vanhusten laitoshoidon, päihdekuntoutusjaksojen, sosiaalityön tai toimeentulotuen ajanmukaisen käsittelyn kohtalon budjetti jättää auki. Helsinkiläiset lapset ovat osa aikuisten palveluita tarvitsevia perheitä. He myös kasvavat aikuisiksi ja tarvitsevat palveluita täysi-ikäisinäkin.

Erityisesti kaupunginjohtaja Pajunen ja Kokoomuksen edustajat korostivat puheenvuorossaan strategiaohjelman tavoitteiden toteuttamista, mutta strategian tavoitteista tuntui samalla unohtuvan puolet pois: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista tämä budjetti ei edistä. Me tiedämme, että tänään täällä useasti mainittu tuottavuustavoite vaikuttaa jatkuvien palveluiden leikkausvaatimusten takana. Imatran mallin ihanuutta on turha julistaa, jos Helsingissä ei olla valmiita panostamaan palveluiden kehittämiseen. Leikkauspolitiikka ei tuota uusia ideoita. Tuottavuustavoitteesta luopuminen tulee ottaa ensi vuonna vakavaan tarkasteluun, jotta seuraavina vuosina emme ole vielä rankempien leikkauksien edessä. Tähän tarvitsemme puolueiden välistä yhteistyötä. Vastuullisuus ei ole kaupunkilaisten hylkäämistä oman onnensa nojaan.