tiistai 1. lokakuuta 2013

Kaartin lasaretin kohtalo

Olin eilen Hietalahden Kaartin lasaretin korttelin kaavakuulemistilaisuudessa. Alueelta halutaan purkaa kaksi 1800-luvun puutaloa hotellihankkeen tieltä. Mielipiteitä suunnitelmasta kerätään 14.10.2013 saakka. Elisessä tilaisuudessa oli paikalla paljon lähialueen asukkaita ja suhtautuminen hankkeeseen oli pääosin kriittistä.

Keskustelin tilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston henkilökunnan ja hankkeesta vastaavan Lujatalon edustajan kanssa. Keskustelun perusteella puutalojen huono kunto ei vaikuta olevan perimmäinen syy purkuhaluihin, vaikka paljon kunnostamista taloissa varmasti onkin. Tontille on edellisessä 1980-luvun kaavamuutoksessa annettu lisää rakennusoikeutta, joka ei täyty, jos talot suojellaan nykyisellä paikallaan. Rakennuttajan intressissä on saada tontille maksimimäärä kerrosneliöitä. Jos puutalot puretaan, uudisrakennukselle jää 3300 m2 rakennusoikeutta, mikä tarkoittaa 4-5-kerroksista hotellirakennusta. Uudisrakennuksen tuotoilla kustannettaisiin sitten muiden rakennusten entisöimiset. Kerrosneliöt on rakennuttajan näkökulmasta jostakin saatava ja ne saadaan helpoiten purkamalla puutalot, joita ei ole suojeltu. Taustalla on jonkinlainen yhteisymmärrys Museoviraston kanssa, joka ei ole lähtenyt suojelemaan näitä rakennuksia, jotta muiden rakennusten suojeluun löytyisi rahaa.

Käytettävissä olevista puutalojen kuntoarvioista ei kaupunkisuunnitteluviraston henkilökunnan mukaan voi päätellä muuta kuin että kunnostaminen olisi mahdollista, mutta maksaisi paljon. Virastossa on myötämielisyyttä rakennusten siirtämiseen perustuvalle säilyttämisratkaisulle, mutta paikallaan pysyvä suojeluratkaisu ei ilmeisesti ole suotava juuri sen takia, että se ei mahdollista täyttä rakennusoikeutta. Tyypillisesti kaupunki ei ole lähtenyt rakennusoikeutta tonteilla laskemaan, mutta paikalla olevat keskustelijat toivat esiin kompromissivaihtoehtoja. Tontti kuuluu valtiolle, joten esimerkiksi rakennusoikeuden vaihtoa kaupungin ja valtion välillä jollakin toisella tontilla voisi harkita.

Kysymyksiä, joita minulle tilaisuudessa heräsi:

Onko todella niin, että hotellitoiminta tontilla ei ole kannattavaa ilman 4-5-kerroksista uudisrakennusta, vai voisiko joku hotellitoimija suostua tähän?

Voisiko kaupunki teettää puurakennuksista oman virallisen kuntotutkimuksen, josta saataisiin oikea tieto rakennusten kunnostettavuudesta ja kuluista?

Voisiko puutalot suojella ja hyödyntää, vaikkapa Hietalahden hallin yhteydessä?

Voisiko kaupunki olla aktiivisempi suojeluratkaisun löytämisessä, eikä heittää palloa yksin kuntalaisille? Nyt kuntalaisia on pyydetty esittämään oma-aloitteisesti suojelua edistävät ideat mahdollisine rahoituksineen.