keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Hallituksen sote-malli vaarantaa helsinkiläisten hyvinvoinnin




Helsingin valtuusto käsitteli tänään kaupungin lausuntoa hallituksen sote-esityksestä. Pidin kokouksessa seuraavan puheenvuoron:

Kävin puolitoista viikkoa sitten Tukholmassa Vasa-museossa. Katsellessani Vasa-laivan hylkyä mieleeni tuli elävästi hallituksen sote-malli. Vasa-laiva upposi Tukholmassa neitsytmatkallaan vuonna 1628. Laivasta piti tulla Ruotsin laivaston suurin, voimakkain ja kaunein alus. Hallitsija Kustaa II Adolf ei luottanut alan asiantuntijoiden osaamiseen vaan muutteli piirustuksia oman makunsa mukaisiksi, mikä teki laivasta vaarallisen kiikkerän ja täysin merikelvottoman. Rakennusvaiheessa laivaa levennettiin hieman, mutta tämä ei estänyt katastrofaalista lopputulosta. 

Nykyään laivojen suunnitteluun käytetään alan osaajia ja virkahenkilöt varmistavat niiden merikelpoisuuden etukäteen. Sen sijaan tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli on suunniteltu pelkistä poliittisista lähtökohdista käsin ja on selvää, ettei se ole turvallinen. On hienoa, että olemme Helsingissä lähteneet yhdessä toteamaan, että tällainen malli vaarantaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden. Malliin tehdyt pienet viilaukset eivät tee kokonaisuudesta käyttökelpoista. Voi vain toivoa, että järki voittaa ja joku hallituksessa viheltää pelin poikki, ennen kuin me täällä todistamme katastrofia.

Mallin tavoittelemat miljardisäästöt uhkaavat erityisesti sosiaalipalveluita. Tähän mennessä perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla on ollut poliittisesti enemmän puolestapuhujia. Toimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä huomattiin, millainen kaaos liian vähäisillä resursseilla saatiin aikaan, ja kuinka hitaasti ongelmiin reagoitiin. Ne, jotka eivät voi huutaa palveluidensa perään jäävät tässä mallissa jalkoihin.  

Sosiaalityön syrjään työntäminen näkyy mallissa myös siinä, että markkinoille avattavissa sotekeskuksissa on saatavilla sosiaalipalveluiden osalta pelkästään ohjausta ja neuvontaa. Vastaava tilanne terveyspalveluiden kannalta olisi, jos keskuksen ainoa terveyspalvelu olisi terveydenhoitajan vastaanotto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation kannalta tämä malli on erittäin huono ja johtaa ihmisten hyppyyttämiseen. Raja-aitoja ei poisteta, vaan niitä luodaan lisää, erityisesti paljon palveluita käyttäville.

Helsingissä on kehitetty monia matalan kynnyksen palveluita esimerkiksi nuorille ja asunnottomille. Ne ovat säästöjä tehtäessä ensimmäisenä uhattuina, koska niitä ei suojaa laki. Asiakasmaksut ovat vaarassa nousta, mikä todennäköisesti johtaisi siihen, että ihmiset jäisivät joko ilman hoitoa tai tukea tai hakeutuisivat sen piiriin liian myöhään. Kaiken kaikkiaan tämä malli iskee eniten juuri niihin helsinkiläisiin, jotka ovat jo nyt muita vaikeammassa asemassa.

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Työn vaativuuden on näyttävä palkassa – naisillakin

Lastentarhanopettajien palkat nousivat viime viikolla otsikoihin niitä koskevan palkkakartelliepäilyksen myötä. Saimme Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa viime tiistaina selvityksen: lautakunnan jäsenille vakuutettiin, että mitään herrasmiessopimuksia ei ole. 

Sopimuksia tai ei, palkat ovat joka tapauksessa liian pienet, kuten kirjoitin myös Helsingin Sanomissa.

Tällä viikolla alkaa Helsingissä varhaiskasvatuksen teemaviikko. Kaikki kaupunginvaltuutetut on kutsuttu tutustumaan henkilökohtaisesti kaupungin päiväkoteihin. Sain ilokseni kutsun päiväkotiin Kontulassa, jonne menen käymään keskiviikkona. Toivon, että jokainen valtuutettu pystyy lähtemään paikan päälle kuulemaan lisää tästä erittäin tärkeästä ja vaativasta työstä. 

Helsingin Vasemmisto on jo pitkään vaatinut, että naisvaltaisilla pienipalkkaisilla aloilla huomioitaisiin työn vaativuus myös palkassa. Siksi jätin juuri valtuuston aloitejärjestelmään aloitteen ensi keskiviikon valtuustoa varten. Ehdotan, että kaupunki kohdistaisi varoja palkankorotuksiin naisvaltaisilla aloilla, joilla ei tällä hetkellä huomioida palkassa työn vaativuutta. 

EDIT 14.3.2018: Aloitetta on muokattu: 25 miljoonan euron kohdistamisen sijaan esitän, että korotuksiin varataan tarvittavat varat. Sain palautetta, että tarkan summan määrittäminen rajoittaisi tarkastelua liikaa etukäteen. 

Aloite alla:

TALOUSARVIOALOITE NAISVALTAISTEN ALOJEN PALKKATASON NOSTOSTA

Monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso ei vastaa työn vaativuutta ja sen yhteiskunnallista merkittävyyttä. Näillä aloilla on usein myös pula koulutetuista työntekijöistä, kuten lastentarhanopettajista tai sosiaalityöntekijöistä. Helsinki on yksi suurimmista julkisen sektorin työnantajista, joten Helsingin palkkatasolla on iso merkitys sukupuolten palkkatasa-arvoon Suomessa. Osa kunnista on päättänyt käyttää palkankorotuksia rekrytoinnin helpottamiseen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki korottaa palkkakuopassa olevien naisvaltaisten alojen palkkausta vaativuutta vastaavaksi, ja varaa talousarvioon sitä varten tarvittavat varat. Esitämme samalla, että Helsinki selvittää muista kunnista naisvaltaisten pienipalkkaisten alojen palkkatasoa, sitä onko palkkatasoa nostettu, ja miten nosto on vaikuttanut työvoiman saatavuuteen. Talousarvioon varattu määräraha voidaan kohdentaa toimialojen vaativuuteen perustuvien arvioiden mukaan ja kohdentamisessa voidaan hyödyntää muilta kunnilta saatuja tietoja. Petra Malin

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Varhaiskasvatuksen palkat halpuutetaan palvelusetelillä



Helsinki on tekemässä ison suunnanmuutoksen koskien yksityistä varhaiskasvatusta. Tähän asti kaupunki on panostanut omaan varhaiskasvatukseen, joka on ollut myös kaupunkilaisten arvostamaa: ylivoimainen enemmistö vanhemmista on valinnut nimenomaan kunnan oman varhaiskasvatuksen. Nyt Helsinki aikoo vaihtaa suuntaa ja selvittää palvelusetelin käyttöä.

Yksityisen varhaiskasvatuksen laajamittaiseen käyttöön liittyy runsaasti ongelmia. Palvelukenttä on muuttunut aikaisemmasta: suuret voittoa tavoittelevat yritykset valtaavat alaa. Yli puolet yksityisistä toimijoista toimii nykyään yrityspohjalta. Palvelusetelit ovat kasvattaneet erityisesti suurinta toimijaa Touhulaa, jonka omistaa pääomasijoitusyhtiö EQT. Touhulan liikevaihto on nousemassa sataan miljoonaan euroon ja yrityksen johdolla on miljoonatulot.

Alalla, jossa työvoimakulut ovat suurin menoerä, voitto otetaan lasten olosuhteista ja työntekijöiden palkoista. Yksityisellä puolella työntekijöiden pätevyydet ovat olleet huonosti valvotut. Myös paljonpuhutut lastentarhanopettajien palkat ovat keskimäärin satoja euroja kuukaudessa pienemmät kuin julkisella puolella. Valitukset ryhmäkokojen ylityksistä yksityisellä puolella työllistävät liittoja.

Vasemmisto on esittänyt, että varhaiskasvatuksessa tulisi kieltää voitontavoittelu. Myös lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila on kritisoinut varhaiskasvatusbisnestä ja esittänyt, että toimintaan asetettaisiin perusopetuksen tapaan voitontavoittelun kielto. Toistaiseksi varhaiskasvatuksella on kuitenkin lupa tehdä bisnestä, ja kunnat tukevat tätä yhteisistä varoista palvelusetelillä.

Helsinki on tähän asti ollut sitä mieltä, että yksityisen hoidon tuen hyödyntäminen yksityisen päivähoidon tukemisessa on ollut Helsingille paras ratkaisu. Vielä viime keväänä silloinen varhaiskasvatusvirasto teki palvelusetelistä hyvin kriittisen selvityksen, jossa nykykäytäntö nähtiin parempana. Viime syksynäkin vielä toimialalta kuului, että nykyiset käytännöt ovat hyvät. 

Kasvatus- ja koulutustoimialan aloitettua viime kesänä poliitikkoja on kuitenkin pommitettu ennennäkemättömällä tavalla yksityisen varhaiskasvatuksen lobbausviesteillä. Touhula järjesti kaikille kaupunginvaltuutetuille oman lobbaustilaisuuden. Yksityisten päiväkotien yhdistys kutsuttiin kertomaan näkemyksiään kasvatus- ja koulutuslautakunnalle ja lobbaamaan palvelusetelin puolesta. Tämän jälkeen kaupunki on yhtäkkiä kääntänyt täysin kelkkansa palvelusetelin suhteen. Kun yksityiset toimijat alkavat olla suuria, niillä on myös valtaa lobata päättäjiä.

Jotkut perustelevat palvelusetelin käyttöönottoa sillä, että Helsinki tarvitsee kaikki mahdolliset päivähoitopaikat eikä tiloja julkiselle päivähoidolle löydy. Kun kysyin lautakunnassa, miksi Helsinki ei löydä niitä samoja tiloja, joita yksityinen löytää, sain vastauksen, että kaupungin omat prosessit ovat niin hitaita.

Se, että kaupunki ei ole saanut omia tilakäytäntöjään kuntoon, ei ole mikään syy avata helsinkiläistä varhaiskasvatusta voitontavoittelun välineeksi. Meidän on varattava tarpeeksi rahaa ja resursseja varhaiskasvatukseen ja pidettävä huolta vanhempien arvostamasta kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, työntekijöiden palkoista ja lapsista. 

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ääntä kasvatuksen ja koulutuksen puolesta



Ensimmäiset puoli vuotta kaupunginvaltuutettuna ovat nyt takana. Syksyn aikana olen ollut kiinni valtuusto- ja lautakuntatyössä, mutta vihdoin ehdin päivittää tännekin kuulumisiani.

Kesän ja alkusyksyn aikana käytiin kaupungin strategianeuvottelut. Strategian osalta olen erityisen ylpeä siitä, että ryhmämme sai läpi lisäyksen, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa panostetaan laatuun, työntekijöiden pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen. Tämä lisäys oli minun ehdottamani ja se perustui viime kaudella varhaiskasvatuslautakunnassa kohtaamaani vanhempien ja työntekijöiden huoleen ja palautteeseen.


Kasvatuksen ja koulutuksen osalta syksyllä puhututti erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tilanne. Pyysin toimialalta selvityksen erityisluokkapaikkojen jonotilanteesta ja esitin erityisen tuen tarpeessa olevien tilanteesta kysymyksen valtuuston kyselytunnilla. Saimme myös lisättyä määrärahoja erityisopetukseen budjettineuvotteluissa. Samoissa neuvotteluissa saimme lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluihin yli 20 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Valtuustossa olen pitänyt esillä sosiaalipalveluita käyttävien ja sosiaalialan työntekijöiden näkökulmaa päätöksenteossa oleviin asioihin sekä kritisoinut hallituksen sote-uudistusta sosiaalityön sivuuttamisesta. Olen ollut valtuustossa aktiivinen: kuulin viime viikon kokouksen yhteydessä, että olen tällä valtuustokaudella kaikkein eniten puheenvuoroja käyttänyt valtuutettu.
Syksyn viimeisessä valtuuston kokouksessa tein ensimmäisen aloitteeni tällä kaudella koskien osapäivähoidon henkilöstömitoitusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että päiväkodissa on mahdollista toimia riittävän pienissä lapsiryhmissä ja päiväkotiryhmissä on riittävästi ammattilaisia. Helsingissä onkin päätetty noudattaa yli 3-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten osalta mitoitusta, jonka mukaan päivähoidossa tulee olla yksi vaadittavan kelpoisuuden omaava ammattilainen enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.
Osapäivähoidon osalta asetuksessa päivähoidosta kuitenkin määritetään, että päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on vaadittava ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaista ei asetuksessa mainita mitään.
Päivähoitoasetusta on nyt tulkittu niin, että osapäivähoidossa mitoitus voi olla 13 lasta ammattilaista kohden silloinkin, kun lapset ovat samanaikaisesti paikalla. On siis mahdollista luoda osapäiväisiä lapsiryhmiä, jossa on aina paikalla jopa 13 lasta ammattilaista kohden. Tämä voi vaarantaa näiden lasten varhaiskasvatuksen pedagogisten tavoitteiden toteutumisen. Esitin aloitteessa, että selvitettäisiin mahdollisuudet siihen, että myös osapäivähoidossa noudatetaan samoja mitoituksia kuin kokopäivähoidossa, silloin kun lapset ovat paikalla samanaikaisesti.
Työ valtuustossa ja lautakunnassa jatkuu vuodenvaihteen jälkeen. Pidetään ääntä jatkossakin!