sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Puheenjohtajan terveiset


Helsingin Vasemmiston puheenjohtaja Petra Malin, varapuheenjohtaja Ilpo Haaja ja varapuheenjohtaja Veera Minkin.
Kuva: Elina Vainikainen.

Sain eilen ilon ja kunnian tulla valituksi Helsingin Vasemmiston puheenjohtajaksi. Edustan helsinkiläisiä Vasemmiston jäseniä ja teen yhteistyötä Vasemmiston valtuustoryhmän kanssa sen eteen, että jäsenten ääni kuuluu kunnallispolitiikassa. Eilen valitulla puheenjohtajistolla ja piirihallituksella on myös tärkeä tehtävä valmistautua tuleviin kunnallisvaaleihin. Otan tehtävän vastaan innostuneena.

Minulle vasemmistolaisuus edustaa oikeudenmukaisuutta. Kaikkia tuntemiani Vasemmiston aktiiveja yhdistää voimakas sitoutuminen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden vastustamiseen. Tämä sitoutuminen on suuri voima, joka on jatkossa saatava parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Yleensä politiikkaan lähdetään jostain arkisesta ja itselle läheisestä syystä. Minulle se oli kokemus sosiaalityöstä. Kohtasin työssä ongelmia, joihin en pystynyt vaikuttamaan yksittäisenä työntekijänä tarpeeksi. Erityisesti asunnottomuus ja asumisen kalleus olivat tekijöitä, joihin halusin lähteä politiikassa vaikuttamaan. Helsingin Vasemmiston tehtävänä on löytää ne ihmisille tärkeät, pienet arkiset asiat, joihin he haluavat muutosta, ja viedä niitä yhdessä eteenpäin. Näin voidaan saada aikaan suurempi myönteinen muutos.

Kunnallisvaaleissa tärkeiksi kysymyksiksi nousevat kuinka turvata varhaiskasvatus ja koulutus, kuinka puuttua asumisen kalleuteen, kuinka rakentaa hauskaa ja viihtyisää Helsinkiä ja kuinka tuoda esiin sote-uudistuksen vaikutukset ihmisten arkeen ja varmistaa se, että ketään ei jätetä ilman tukea. Helsingin tulee myös kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja pakolaisten vastaanottamisessa.

Helsingin Vasemmistossa me vaadimme tasa-arvoista, syrjimätöntä ja oikeudenmukaista Helsinkiä. Tämä tarkoittaa monenlaisia asioita. Kaikilla on oikeus kulkea kadulla ja toimia verkossa ilman äärioikeiston uhkaa tai muun syrjinnän kohteeksi joutumista. Työntekijät tarvitsevat oikeudenmukaisen palkkauksen ja hyvät työolot. Ketään ei saa jättää ilman tarvitsemaansa apua tai tukea. Lähden innolla tekemään työtä näiden tavoitteiden eteen yhdessä Helsingin Vasemmiston jäsenien ja muiden helsinkiläisten kanssa.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia on parannettava

Työterveyslaitos julkisti 25.10.2016 kansainvälisen selvityksen kunta-alan työntekijöiden työhyvinvoinnista. Selvitys toi esiin hälyttäviä puutteita sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnissa: sairauspoissaolot ovat jatkuvasti muita kuntatyöntekijöitä korkeammalla tasolla ja sosiaalityöntekijöillä on noin 1,5–2 -kertainen riski joutua mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömäksi verrattuna psykologeihin, erityisopettajiin ja lastentarhanopettajiin.
 
Työterveyslaitos vaatii toimia sosiaalityön kuormitustekijöihin puuttumiseksi. Sosiaalityöntekijöitä kuormittavat erityisesti resurssipula, kiireinen työtahti, vastuu asiakkaista ja asiakkaiden ongelmien moninaisuus. Tutkimushankkeessa sosiaalityön tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat työn määrä, työn organisointi ja esimiestyö. Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi on tärkeää paitsi työntekijöiden ja työyhteisöjen kannalta, myös palveluita käyttävien kannalta. Työhyvinvoinnin puutteet ovat riski palveluiden laadulle.
 
Helsingin yhtenä suurimmista sosiaalialan työnantajista on toimittava aktiivisesti sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tein valtuustossa 2.11.2016 aloitteen siitä, että kaupunki selvittää sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteen Helsingissä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kuormittavien tekijöiden vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
 

torstai 20. lokakuuta 2016

Käytännön apua köyhyyteen

Mikä auttaa, jos rahat eivät riitä? Perussuomalaisten Mika Niikon mielestä leipäjonoon lähteminen. Niikkoa lähellä oleva ruoka-apuhanke on saanut satojen tuhansien eurojen avustuksen sosiaali- ja terveysministeriöltä, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi kilpailevan hankkeen selvästi paremmaksi. Maria Ohisalo kritisoi päätöstä blogissaan ja totesi, että rahalla olisi saatu palkattua esimerkiksi 20 sosiaalityöntekijää. Niikko vastasi kutsumalla sosiaalityöntekijöiden työtä "voivotteluksi" ja totesi, että ruoka-apu on käytännöllisempi tapa auttaa ihmisiä kuin sosiaalityö.

Aikuissosiaalityöntekijänä olen tehnyt pitkään töitä ihmisten kanssa, joiden on vaikeaa saada rahojaan riittämään elämiseen. Osa heistä käy leipäjonossa, mutta kukaan ei ole sanonut, että tekisi niin, jos ei olisi pakko. Sosiaalipalveluihin hakeutuminenkin saattaa saada jotkin ihmiset tuntemaan häpeää, mutta myös ruokajonossa seisominen koetaan nöyryyttäväksi. Ruokajakelua toteuttavat vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä, mutta siinä vaiheessa, kun ruoka-avun tarve on syntynyt, järjestelmä on jo pettänyt.

Syitä rahattomuuteen on monia. Osa ei ole tietoinen kaikista heille kuuluvista etuuksista, osalla on vaikea suoriutua veloistaan, osa joutuu kattamaan yllättäviä kuluja, joihin he eivät ole voineet varautua. Sairastuminen, vaikea perhetilanne tai pitkittynyt työttömyys voivat altistaa taloudellisille vaikeuksille. Kaikissa näissä asioissa sosiaalityöntekijä voi toimia yhdessä ihmisen kanssa tilanteen parantamiseksi. Lisäksi aikuissosiaalityössä on täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttämisen mahdollisuus silloin, kun ihmisen tilanne niin vaatii.

Toki on sellaisiakin asioita, joihin sosiaalityössä ei voida suoraan vaikuttaa. Perusturvan riittämätön taso ja työpaikkojen vähäinen määrä suhteessa työttömiin ovat asioita, joille sosiaalityössä ei voida mitään. Ne ovat rakenteellisia ongelmia, joihin puuttumisesta vastaavat lainsäätäjät: hallitus, johon Perussuomalaisetkin kuuluvat.

Mitä hallitus tekee? Suunnittelee leikkauksia perusturvaan ja asumismenojen omavastuun palauttamista toimeentulotukeen. Aiempina vuosikymmeninä havaittiin, että asumismenojen omavastuu ei toimi minkäänlaisena kannustimena, koska työpaikkoja tai edullisia asuntoja ei yksinkertaisesti ole kaikille saatavilla. Esityksellä saataisiin aikaan vain lisää toimeentulovaikeuksia, velkaantumista ja asunnottomuutta.

Leipäjonon ehdottaminen ratkaisuksi ongelmiin, joita on samalla omalla politiikallaan aiheuttamassa ja pahentamassa, on äärimmäisen kyynistä ja lyhytnäköistä. Sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus auttaa ihmisiä löytämään tilanteisiinsa pitkäkestoisia ratkaisuja ja samalla tuoda esiin sitä, millaisia käytännön seurauksia nyt tehdyillä päätöksillä on ihmisten arkeen.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Turvaa suojateille

Kesällä perheenjäseneni olivat jäädä suojatiellä auton alle. Oli hyvin lähellä, että takaa kääntynyt auto ei törmännyt heihin kovalla vauhdilla. Asiasta tehtiin poliisi-ilmoitus, ja kuski myönsi syyllisyytensä. Mitään pahempaa ei onneksi tapahtunut.

Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan pääty yhtä hyvin. Viime vuonna suojatieonnettomuuksissa kuoli Suomessa 9 ihmistä ja loukkaantui 256 ihmistä. Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mukaan vaaratilanteisiin suojatiellä vaikuttavat erityisesti autoilijan tarkkaavaisuuden herpaantuminen, kiire ja liian kova tilannenopeus. Lisäksi asiaan vaikuttavat asenteet. Liikenneturvan mukaan 25 prosenttia suomalaisista kuljettajista ei näe vakavana rikkeenä sitä, että he eivät anna suojatiellä jalankulkijalle esteetöntä kulkua.
 
Liikenneympäristöllä ja nopeusrajoituksilla on asiaan suuri vaikutus. Kuljettajien asenteisiin voidaan lisäksi vaikuttaa tiukemmalla valvonnalla ja kampanjoimalla suojateiden turvallisuuden puolesta. Liikenneturvan mukaan autoilijan huono käytös jalankulkijoita kohtaan tulisi saada yhteiskunnassa yhtä paheksuttavaksi kuin esimerkiksi rattijuopumus. Tutkimuksissa on todettu, että ihmiset ymmärtävät liikenneturvallisuuden merkityksen paremmin omassa lähiympäristössään.
 
Jotta Helsinki olisi jatkossa turvallisempi suojatiekaupunki, jätin tänään valtuustossa aloitteen. Esitin, että kaupunki kartoittaa asukkaille suunnatulla kyselyllä kaupungin turvattomiksi koetut suojatiet, ja selvittää mahdollisuudet tarvittaessa lisätä liikennevaloja, lisätä hidasteita tai suojatien korotuksia, laskea nopeusrajoitusta tai tehdä muita tarpeellisiksi katsottuja toimia näiden suojateiden lähistöllä. Esitin myös, että kaupunki neuvottelee poliisin kanssa mahdollisuuksista lisätä suojateiden valvontaa turvattomiksi koetuissa paikoissa. Lisäksi esitin, että kaupunki aloittaisi Helsingin oman, pitkäjänteisesti toteutettavan kampanjan suojateiden turvallisuuden puolesta. Tätä kampanjaa varten voitaisiin kerätä eri kanavien kautta kaupunkilaisten ideoita siitä, miten autoilijoiden asenteisiin ja liikenteen riskikäyttäytymiseen voitaisiin parhaiten vaikuttaa heidän lähiympäristössään.
 
 
 
 
 
 
 
 

 

torstai 3. joulukuuta 2015

Tulevaisuuden Helsinki on hiilivapaa


Päätimme eilen Helsingissä siirtyä kohti uusiutuvaa energiaa ja luopua Hanasaaren hiilivoimalasta. Päätöksemme on valtavan tärkeä Helsingin kehityksen kannalta, kaupungin energiatalouden kannalta ja meidän lastemme tulevaisuuden kannalta. Vielä merkittävämpää on kuitenkin se, että tekemämme päätös osaltaan vaikuttaa kaikkien ihmisten, kaikkien lajien ja koko maapallon elinolosuhteisiin. Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa, jotka tuottavat leijonanosan päästöistä. Meidän on oltava mahdollisimman kaukonäköisiä ja ajateltava globaalisti, vaikka emme koskaan itse ehtisi näkemään kaikkia päätöksemme vaikutuksia.

Kun ongelma on ilkeä ja monimutkainen, ratkaisutkaan eivät ole yksinkertaisia. Kaikki keinot on käytettävä. Hyväksymämme Helenin kehityssuunnitelma perustuu laajaan näkemykseen energiansäästöstä, energiatehokkuudesta ja hajautetusta energiantuotannosta. Ihminen on riippuvainen ympäristöstä. Jos ympäristöstä ei huolehdita, ei huolehdita ihmisistäkään.

Tekemämme päätös on askel kohti hiilineutraaliutta. Helsinki ei jää kaipaamaan hiilikasojansa. Päätöksen toteutuksessa tulee hakea kunnianhimoisesti uusiutuvan energian ratkaisuja ja selvittää kaikki toimenpiteet, joilla voidaan saada esimerkiksi auringosta saatava energia käyttöön paljon nykyistä paremmin. Energiatehokkuus on myös välttämätön osa ratkaisua. Kaupungin on jatkossa vaikutettava aktiivisesti erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisiin, jotta energiatehokkuusosaaminen kasvaa ja saamme terveellisiä, turvallisia ja samalla energiatehokkaita taloja.
Eilinen päätös on hyvä alku, mutta jatkossa tarvitaan vieläkin enemmän. Kannatin valtuustossa Silvia Modigin tekemää pontta, jonka mukaan selvitetään välitavoitteita fossiilisista polttoaineista luopumiselle, energiatehokkuuden parantamiselle sekä energiansäästölle vuosille 2025, 2030 ja 2040 siten, että tavoite hiilineutraalista Helsingistä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Ponsi hyväksyttiin valtuustokäsittelyssä.
Hiilivapaa Helsinki on lähempänä toteutumistaan. Työ sen puolesta jatkuu.

torstai 24. syyskuuta 2015

Katutaiteelle Helsingissä pelisäännöt ja pilottialue


Katutaidetta Hampurissa. Kuva: Petra Malin

Katutaiteen ystävät saivat eilen Helsingissä hyviä uutisia, kun valtuusto käsitteli aloitettani katutaiteen edistämisestä. Helsingin kaupungin virastot ja taidemuseo suhtautuivat aloitevastauksessa katutaiteeseen hyvin myönteisesti. Helsinki on nyt perustamassa ryhmän, joka laatii katutaidehankkeille selkeät pelisäännöt ja varmistaa tiedonkulun eri virastojen välillä. Tämä on hienoa, koska helsinkiläiset katutaiteen tekijät ovat pitkään toivoneet vastuutahoa, joka koordinoisi katutaiteeseen liittyviä lupia ja käytäntöjä. Lupaprosessi on vaatinut tähän asti taiteilijoilta kohtuuttomasti työtä. 

Katutaide on ottanut pääkaupunkiseudulla tänä vuonna hyppäyksen eteenpäin. Vantaalla Myyrmäessä ja Espoossa eri alueilla on toteutettu alikulkutunneleihin kiitosta saaneita katutaideteoksia. Helsingin Arabianrannassa puolestaan on tehty upea muraalitaideteos kerrostalon seinään. Jopa Helsingin kaupungintalolla Virka-galleriassa on tällä hetkellä esillä katutaiteilija Salla Ikosen töitä. 
 
Katutaide pitää sisällään muun muassa lyhytikäiseksi tarkoitettua graffitiseinätaidetta ja pysyvämpää muraalitaidetta. Nuorisoasiainkeskus on tehnyt hienoa työtä graffitiseinien osalta, mutta pysyviä katutaiteen tekemisen paikkoja ei Helsingissä ole juuri ollut. Pysyvämmän katutaiteen tilanne onkin Helsingissä jälkijunassa moneen muuhun Euroopan ja Suomen kaupunkiin verrattuna. Olen nähnyt esimerkiksi eräässä ranskalaisessa maalaiskylässä paikallisen taiteilijan muistomerkin muraalina toteutettuna, ja satukuvia tanskalaisten päiväkotien ulkoseinillä. Vastaavat hankkeet olisivat tervetulleita Helsinkiin.
Katutaiteen kehittymisen kannalta on olennaista, että pelisääntöjen laatimisen lisäksi katutaidetta edistetään aktiivisesti kaupungin toimesta. Kaupungilla on keinoja, esimerkiksi prosenttiperiaate ja lähiörahasto, joilla voidaan tukea taidetta asuinalueilla. Muualla toteutetuissa projekteissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että paikallisyhteisö on otettu mukaan katutaideprojektiin miettimään sopivia paikkoja taiteelle ja suunnittelemaan teoksia. Esimerkiksi tällaista toimintaa varten ehdotin aloitteessani katutaiteen pilottialueen valitsemista. Alueella saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää koko kaupungissa. 
Aloitteen käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi eilen ponnen, jonka mukaan osana katutaiteen pelisääntöjä pohtivan työryhmän työtä selvitetään mahdollisuudet katutaiteen pilottialueen löytämiselle vuoden 2016 aikana. Helsinki on siis jo hyvin pian vähän värikkäämpi paikka.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Helsingissä ei hyväksytä varhaiskasvatuslain muutoksia

Helsingin varhaiskasvatuslautakunta otti eilen 15.9.2015 kielteisen kannan hallituksen suunnitelmiin muuttaa varhaiskasvatuslakia. Vasemmisto, Vihreät ja SDP asettuivat vastustamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistoa ja ryhmäkokojen kasvattamista. Opetuslautakunta antoi samaan aikaan kokouksessaan samansisältöisen lausunnon.

Lausunto on tärkeä, koska suurena kaupunkina Helsingin mielipiteellä on painoarvoa. Lausunto jatkaa seuraavaksi kaupunginhallitukseen, jossa vasemmistovihreä yhteistyö varmasti jatkuu. Varhaiskasvatuksen leikkauksien estäminen vaatii kuitenkin yhä poliittista toimintaa ja kansalaisliikettä, sekä ennen kaikkea resursseja.

Edit 21.9.2015: Myös kaupunginhallitus otti tänään kielteisen kannan varhaiskasvatuslain muutoksiin. Mahtava juttu! Lisää asiasta kirjoittamassani Vasemmiston valtuustoblogissa.

Lautakunta teki Helsingin lausuntoon seuraavanlaiset muutokset Vihreiden Jani Moliisin esittämänä ja minun kannattaminani:

"Lautakunta haluaa lausunnossaan korostaa subjektiivisen kokopäiväisen hoito-oikeuden tärkeyttä ja tuo esille, että subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää kaikkien lasten oikeutena. Esitetty päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi vanhempien työtilanteen perusteella on hyvin ongelmallinen niin periaatteena kuin käytännössä. Kuntien varhaiskasvatusviranomaisilla ei ole tällä hetkellä velvollisuutta eikä edellytyksiä seurata vanhempien tulo- tai työtilannetta. Jotta esitetty päivähoito-oikeuden rajaaminen voitaisiin toteuttaa, pitäisi varhaiskasvatusviranomaisilla olla jatkuva pääsy nykyistä huomattavasti kattavampiin tietolähteisiin, ja resurssit seurata lasten vanhempien elämäntilanteen muutoksia. Mikäli perheiden tulisi jakaa varhaiskasvatusviranomaisille laajasti tietoa vanhempien tulotilanteesta ja perheen elämäntilanteesta toisi se mukanaan uusia haasteita tietosuojaan ja salassapitoon. Lisäksi toteutuessaan esitysluonnos sisältää suuren riskin, että vaikeassa elämäntilanteessa olevat perheet eivät saa tarvitsemiaan palveluita, kun palvelun tarpeen todistaminen on perheiden itsensä vastuulla.

Moderni työelämä, jossa monilla vanhemmilla on hyvin katkonaisia ja lyhytkestoisia työsuhteita, johtaisi esityksen myötä siihen, että monien lapsien päivähoitotilanne vaihtelisi jatkuvasti. Tämä vaatisi huomattavasti nykyistä joustavampia hoitorakenteita ja johtaisi siihen, että lapset todennäköisesti joutuisivat vaihtamaan ryhmästä tai jopa päiväkodista toiseen.
 
Lautakunta katsoo, että toteutuessaan esitysluonnos vaikuttaa hyvin kielteisesti mahdollisuuksiin saavuttaa 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain asettamia sisältöjä ja tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle."

"Esitysluonnos kasvattaa toteutuessaan yli 3-vuotiaiden lasten määrää suhteessa hoito- ja kasvatushenkilöstöön ja tekee varhaiskasvatuksen laadun säilyttämisestä hyvin haastavaa. Varhaiskasvatuslautakunta katsoo, että nykyistä lasten määrää aikuista kohden ei tule kasvattaa. Varhaiskasvatus on yksi huonoimpia säästökohteita, koska korkealaatuinen varhaiskasvatus on erittäin kustannustehokas tapa ennaltaehkäistä lasten ja nuorten suurempia ongelmia myöhemmin. Lautakunta katsoo, että toteutuessaan esitysluonnos vaikuttaa hyvin kielteisesti mahdollisuuksiin saavuttaa 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain asettamia sisältöjä ja tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle." 

"Esitysluonnos kasvattaa toteutuessaan yli 3-vuotiaiden lasten määrää suhteessa hoito- ja kasvatushenkilöstöön ja tekee varhaiskasvatuksen laadun säilyttämisestä hyvin haastavaa. Varhaiskasvatuslautakunta katsoo, että nykyistä lasten määrää aikuista kohden ei tule kasvattaa."

"Esityksen todellisia taloudellisia vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida tarkasti, koska kaikkia esityksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä ei ole tiedossa. Esimerkiksi tietoa siitä, kuinka moni perhe käyttää tällä hetkellä kokopäiväistä varhaiskasvatusta, vaikka toinen vanhemmista on kotona, ei ole tiedossa. Lisäksi esitys tulee lisäämään hallinnollisia kustannuksia merkittävästi ja vaatii investointeja varhaiskasvatuksen ja muiden viranomaisten käyttämiin tietojärjestelmiin tarvittavien tiedonsiirtojen mahdollistamiseksi."