keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ääntä kasvatuksen ja koulutuksen puolesta



Ensimmäiset puoli vuotta kaupunginvaltuutettuna ovat nyt takana. Syksyn aikana olen ollut kiinni valtuusto- ja lautakuntatyössä, mutta vihdoin ehdin päivittää tännekin kuulumisiani.

Kesän ja alkusyksyn aikana käytiin kaupungin strategianeuvottelut. Strategian osalta olen erityisen ylpeä siitä, että ryhmämme sai läpi lisäyksen, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa panostetaan laatuun, työntekijöiden pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen. Tämä lisäys oli minun ehdottamani ja se perustui viime kaudella varhaiskasvatuslautakunnassa kohtaamaani vanhempien ja työntekijöiden huoleen ja palautteeseen.


Kasvatuksen ja koulutuksen osalta syksyllä puhututti erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tilanne. Pyysin toimialalta selvityksen erityisluokkapaikkojen jonotilanteesta ja esitin erityisen tuen tarpeessa olevien tilanteesta kysymyksen valtuuston kyselytunnilla. Saimme myös lisättyä määrärahoja erityisopetukseen budjettineuvotteluissa. Samoissa neuvotteluissa saimme lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluihin yli 20 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Valtuustossa olen pitänyt esillä sosiaalipalveluita käyttävien ja sosiaalialan työntekijöiden näkökulmaa päätöksenteossa oleviin asioihin sekä kritisoinut hallituksen sote-uudistusta sosiaalityön sivuuttamisesta. Olen ollut valtuustossa aktiivinen: kuulin viime viikon kokouksen yhteydessä, että olen tällä valtuustokaudella kaikkein eniten puheenvuoroja käyttänyt valtuutettu.
Syksyn viimeisessä valtuuston kokouksessa tein ensimmäisen aloitteeni tällä kaudella koskien osapäivähoidon henkilöstömitoitusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että päiväkodissa on mahdollista toimia riittävän pienissä lapsiryhmissä ja päiväkotiryhmissä on riittävästi ammattilaisia. Helsingissä onkin päätetty noudattaa yli 3-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten osalta mitoitusta, jonka mukaan päivähoidossa tulee olla yksi vaadittavan kelpoisuuden omaava ammattilainen enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.
Osapäivähoidon osalta asetuksessa päivähoidosta kuitenkin määritetään, että päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on vaadittava ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaista ei asetuksessa mainita mitään.
Päivähoitoasetusta on nyt tulkittu niin, että osapäivähoidossa mitoitus voi olla 13 lasta ammattilaista kohden silloinkin, kun lapset ovat samanaikaisesti paikalla. On siis mahdollista luoda osapäiväisiä lapsiryhmiä, jossa on aina paikalla jopa 13 lasta ammattilaista kohden. Tämä voi vaarantaa näiden lasten varhaiskasvatuksen pedagogisten tavoitteiden toteutumisen. Esitin aloitteessa, että selvitettäisiin mahdollisuudet siihen, että myös osapäivähoidossa noudatetaan samoja mitoituksia kuin kokopäivähoidossa, silloin kun lapset ovat paikalla samanaikaisesti.
Työ valtuustossa ja lautakunnassa jatkuu vuodenvaihteen jälkeen. Pidetään ääntä jatkossakin!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Tasa-arvoa kasvatukseen ja koulutukseen

Eilen oli ensimmäinen uuden kaupunginvaltuuston kokous. Minut valittiin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseneksi. Lautakunta vastaa päivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammatillisen opetuksen ja lukio-opetuksen sekä suomenkielisen työväenopiston asioista. Tätä tärkeää lautakuntatehtävää tulee Vasemmistosta kanssani tekemään Vesa Korkkula, joka on aiemmin ollut jäsenenä opetuslautakunnassa.

Tulevalla kaudella kasvatus ja koulutus ovat kuntapolitiikan ehkä keskeisimpiä kysymyksiä. Jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on turvattava Helsingissä jatkossakin. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa päiväkodeissa eikä kouluissa, vaan tavoitteeksi on otettava niiden pienentäminen. Päivähoitoon ja kouluun on myös saatava aina turvalliset ja terveelliset tilat.

Helsinkiläiset arvostavat kunnallista päivähoitoa hyvin korkealle. Yhteinen päivähoito erilaisista taustoista tuleville on lapsille tärkeä kokemus ja luo yhteiskuntaan tasavertaisuutta. Meidän on jatkossakin pidettävä kunnallinen laadukas päivähoito ensisijaisena päivähoidon muotona, eikä varhaiskasvatuksesta saa Helsingissä tehdä suuryritysten liiketoimintaa.

Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa keskustelimme pitkään lasten eriarvoisuuden lisääntymisestä Helsingissä. Kuulimme muun muassa, että lasten sijoitusten määrä kodin ulkopuolelle on lähtenyt nousuun Helsingissä viime vuonna. Iso osa eriarvoisuuden ehkäisystä tehdään ensi kaudella kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. On silti muistettava, että eriarvoisuuden ehkäisy kaikissa ikäryhmissä edellyttää toimintaa kaikilla politiikan osa-alueilla, asuntopolitiikasta sosiaalipalveluihin.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Me teimme sen!

Helsingin Vasemmiston uudet valtuutetut, Vasemmiston puoluejohtaja Li Andersson ja puoluesihteeri Joonas Leppänen vaalivalvojaisissa 9.4.2017. 

Kiitos luottamuksesta! Sain vaaleissa 837 ääntä ja olen tullut valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Lopullinen tulos vahvistetaan vasta keskiviikkona, mutta Vasemmisto on hyvin tukevasti kiinni kymmenessä valtuustopaikassa 11,2 prosentin kannatuksella. Teimme historiallisen vaalituloksen, joka on paras Helsingissä vuosikymmeniin.

Tämä oli myös paras henkilökohtainen vaalitulokseni: sain edellisissä vaaleissa 444 ääntä, joten ääniä oli tullut lähes saman verran lisää. Tämä on häkellyttävää ja upeaa. Olen kiitollinen omalle kampanjatiimilleni, läheisilleni ja jokaiselle äänestäjälle tuesta!

Uusi valtuustoryhmä kohtaa valtuustossa vahvistuneen Kokoomuksen. Nyt meillä on tilaisuus näyttää punavihreän yhteistyön voima ja hakea yhteistä säveltä SDP:n, Vihreiden ja Feministisen puolueen kanssa.

Olen ylpeä voidessani sanoa, että olen Helsingin kaupunginvaltuutettu. Meillä on nyt mahdollisuus rakentaa sitä oikeudenmukaista ja hauskaa kaupunkia, jota helsinkiläiset näissä vaaleissa äänestivät. Kiitos vielä kerran!

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kohti muutosta


Kampanja alkaa olla ohi ja nyt on edessä enää äänestäminen. Olen viime viikkoina käynyt hyviä keskusteluja, vastannut kiperiin kysymyksiin ja kuullut monenlaisia ihmiskohtaloita. Keskustelu ei pääty vaikka vaalit tulevat ja menevät. Vaalien välissä tehdään todeksi se, mitä vaaleissa luvataan tavoitella. Olen Helsingin Vasemmiston puheenjohtajana hyvin ylpeä ehdokasjoukostamme ja siitä hyvästä työstä, jota kaikki ovat tehneet. Yksin ei kukaan saa politiikassa mitään aikaan.
Huomenna jännitetään, miten käy. Jokainen, joka on ottanut yhteyttä ja kertonut äänestäneensä minua tai Vasemmistoa, on antanut lisää uskoa ja voimaa tehdä kampanjatyötä. Kiitos ihan jokaiselle, joka on antanut tai päättänyt antaa minulle äänensä. Jokaisella äänellä on merkitystä.
Nyt laskeutuu kampanjointiin vaalirauha, mutta sunnuntaina vaalikahvien juomisen lomassa voi kuunnella vaikka Radio Helsingin vaaliohjelmaa klo 12-14, jossa on luvassa myös minun, Anna Vuorjoen ja Laura Lintulan vaalibiisi. Tehdään yhdessä hauska ja oikeudenmukainen Helsinki!


perjantai 7. huhtikuuta 2017

Palvelut ovat ihmisoikeuskysymys



Olemme Helsingin Vasemmistossa ottaneet tällä viikolla kantaa turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta sekä sen puolesta, että kaikki ehdokkaat saisivat kampanjoida ilman uhkailuja ja pelkoa väkivallasta.

Kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien turvaamisen lisäksi ihmisoikeuksien toteutuminen arjessa tarkoittaa sitä, että palveluihin on panostettava kuntapolitiikassa. Palveluiden turvaaminen on ihmisoikeuskysymys. Kerron videolla lisää siitä, miksi Vasemmistoa tarvitaan ihmisoikeuksien turvaamiseen Helsingissä.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Tehdään yhdessä hauska ja oikeudenmukainen Helsinki


Jännitys tiivistyy: tänään ennakkoäänestys alkaa. Viime päivinä sivuillani on käynyt kova kuhina, yli viisisataa kävijää päivässä! Uskomaton juttu. Toivottavasti se lupaa hyvää myös vaalituloksen kannalta. Viime kerralla valtuustopaikka jäi kuudesta äänestä kiinni, joten mahdollisuudet ovat nyt hyvät ja jokaisella äänellä on merkitystä. 

Varavaltuutettuna olen tehnyt aloitteen suojatieturvallisuuden parantamisesta, mikä on johtamassa selvitykseen kaupungin turvattomista suojateistä. Olen helpottanut katutaiteen lisäämistä Helsingissä tekemällä aloitteen sen edistämisestä. Olen tehnyt töitä sosiaali- ja terveyspalveluiden, hävikkiruoan hyödyntämisen, työntekijöiden hyvinvoinnin, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien, energiansäästön, sisäilmaongelmien ehkäisyn ja järkevien IT-hankintojen eteen. Olen myös puolustanut ympäristöä ja ihmisoikeuksia. 

Varhaiskasvatuslautakunnassa olen puolustanut pieniä ryhmäkokoja ja jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen sekä pitänyt esillä hyvien tilojen ja pysyvän henkilöstön merkitystä. 

Jos haluat tukea minua jatkamaan työtä näiden ja muiden tärkeiden asioiden puolesta, voit äänestää minua Helsingin valtuustoon numerolla 302. 

Alla kuvia ja tunnelmia viime viikkojen kampanjoinnista. 

Tällä porukalla tehtiin yhteinen vaalibiisi, aiheena sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja muutoksen mahdollisuus. Tee päätös, vaadi muutosta! Kuvassa kanssani ehdokkaat Laura Lintula ja Anna Vuorjoki. Kuva: Jasse Merivirta

Kampanjoimassa elävien lähiöiden puolesta Malmin torilla. Kuva: Pedro Aibeio

Olohuonetentissä Kalliossa paikallisten ehdokkaiden kanssa. Keskustelussa puhuttiin paljon siitä, kuinka asumisen hinta on monella tavalla este Helsingin kehitykselle. Kuva: Suvi Kiesiläinen

Keskustelemassa varhaiskasvatuksesta, sotesta ja kouluista leikkipuisto Sepässä. Kuvassa myös ehdokkaat Aura Kostiainen ja Silvia Modig. Kuva: Juha Arhinmäki

Sosiaalityöntekijävoimaa Kontulassa! Viisi Vasemmiston listoilla ehdoilla olevaa yhteiskuntaan vaikuttavaa sosiaalityöntekijää: Mika Törnström, Tiina Lintunen, Seppo Paakkinen, minä ja Annikki Kaikkonen. Vasemmisto on johdonmukaisesti puolustanut sosiaalipalveluita ja sosiaalialan työntekijöitä ja on todella sosiaalisesti oikeudenmukainen puolue. Kuva: Oili Martimo Andersson. 

Vetämäni keskustelutilaisuus lasten tasa-arvosta Gaudeamus Kirja & Kahvissa. Sote-uudistus on johtamassa pirstaleiseen palvelumalliin ja varhaiskasvatuksen tehostamistoimet aiheuttavat lapsille vaikeuksia. Asiantuntevina keskustelijoina kanssani paikalla tutkijat VTT Harry Lunabba ja FT Maiju Paananen. Kuva: Virpi Ropponen.





sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Sisäilma sairastuttaa - mitä Helsinki voi tehdä?

Sisäilmasta sairastuneiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Ympäristöministeriö arvioi, että 600 000 - 800 000 henkilöä altistuu Suomessa päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Ongelmat ovat siis hyvin yleisiä. Kuntavaaleissa monet ovat ottaneet koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaamisen teemakseen. Tämä on hienoa, koska korjaukset ovat välttämättömiä. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä sisäilmaongelmien ratkaisuun.

Olin muutama vuosi sitten jäsen Helsingin rakennuslautakunnassa, jonka alaisuudessa toimii Helsingin rakennusvalvonta. Lautakunnan jäsenenä sain kuulla rakentamisen kulttuurin ongelmista ja ketjutettujen kilpailutusten aiheuttamasta vastuunpakoilusta. Jos virheisiin puuttumisesta joutuu kiireisissä urakoissa hankaluuksiin, mutta tehdyistä virheistä ei juuri koskaan joudu vastuuseen, ohjaa se huolimattomuuteen ja virheiden peittelyyn.

Urakoitsijan vastuu on lakiin perustuva asia, jota ei vielä kuntavaaleissa voida ratkaista. Voidaan kuitenkin panostaa rakennusvalvontaan ja asettaa rakennuttajille tarkempia vaatimuksia esimerkiksi sääsuojauksen suhteen. Lisäksi tarvitaan sisäilmaosaamista kunnan omiin rakennuttamis- ja korjaushankkeisiin.

Olen itsekin joutunut kerran vaihtamaan asuntoa ja kerran työhuonetta sisäilmaongelmien vuoksi. En onnekseni saanut pitkäaikaisia oireita, mutta monelle muulle on käynyt huonommin. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että sisäilmasairastuneiden taloudellinen asema on heikko ja heidän asemansa tunnistetaan palveluissa huonosti. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää niin, että sisäilmaongelmaiset eivät johtuisi kohtuuttomiin tilanteisiin, ja kunnan tulisi tarjota soveltavia ratkaisuja osatyökykyisille sekä sisäilmaltaan puhtaat työskentelytilat. On myös hyvin olennaista, että kunnan palveluissa lisätään tietoisuutta sisäilmaongelmista, jotta jokainen palveluihin tuleva sisäilmasta sairastunut voisi tulla kuulluksi ja autetuksi.