Onko piittaamattomuus maan tapa?

Eilisissä Helsingin Sanomissa (12.4.2013) uutisoitiin onnettomuustutkinnasta, joka koski viime heinäkuussa Espoossa tapahtunutta rakennustyömaan räjähdysturmaa. Kallioräjäytyksen yhteydessä Matinkylässä lensi kiviä asuintaloihin ja julkisiin tiloihin, myös 250 metrin päässä sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan luokse. Onnettomuudessa loukkaantui seitsemän, kaksi vakavasti. Louhintatöissä rikottiin useita turvallisuusmääräyksiä esimerkiksi poraamalla luvallista syvempiä reikiä kallioon ja ylipanostamalla. Räjäytyssuunnitelmat puuttuivat ja räjäytystyön johtaja oli muualla, kun työmaalla muutaman päivän työskennellyt panostaja teki räjäytyksen. HS siteeraa Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnanjohtaja Kai Valosta: ”Systeemissä on vikaa, kun tällaista pääsee tapahtumaan. Kaikkien alan toimijoiden rakennuttajista aliurakoitsijoihin pitäisi valvoa ja varmistaa, ettei turvallisuusriskejä oteta.”

Olen jäsen Helsingin rakennuslautakunnassa, joka valvoo poliittisena elimenä rakennustoimintaa. Käytännössä työn valvonnassa hoitaa Rakennusvalvontavirasto, joka valmistelee esitykset lautakunnalle ja tekee suurimman osan rakennuslupapäätöksistä. Lautakunnan jäsenenä osallistuin 21.-23.3.2013 Oulussa järjestetyille Rakennustarkastuspäiville, joilla Jouni Koiso-Kanttila, Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakennusopin professori, esitti erittäin kriittisen puheenvuoron suomalaisen rakentamisen nykytilasta.

Koiso-Kanttilan mukaan työmaiden johtamisessa ja organisoinnissa on suuria ongelmia. Rakennusurakat ovat pirstaleisia ja ketjutus johtaa vastuun karkaamiseen. Suunnitteluun ei anneta riittävästi aikaa ja hankkeiden aikataulut ovat kokonaisuudessaan epärealistisia. Hätiköinti aiheuttaa virheitä ja rakennusmateriaalihävikkiä.

Päävastuu rakentamisesta ja sen laadusta on rakennuttajalla, mutta tällä ei ole useinkaan käsitystä siitä, miten työt työmaalla hoidetaan. Työt tekevät käytännössä alihankkijat, joiden takuuajat urakoiden osalta ovat lyhyet. Koiso-Kanttilan mukaan työmaajohto ei juurikaan ole paikalla työmaalla, jolloin ongelmatilanteissa yksittäinen työntekijä joutuu tekemään päätöksen siitä, miten edetään. Vaikka huomattaisiin, että suunnitelmissa on virhe, on alihankkijalle työskentelevän työntekijän kiireessä helpompi jatkaa virheellisten suunnitelmien mukaan, tietäen, ettei alihankkija tule joutumaan niistä vastuuseen.

Kyse ei ole vain rakennustöiden aikaisesta turvallisuudesta. Laukaan maneesiturma oli vakava muistutus siitä, mitä voi tapahtua, kun suunnittelu- tai rakennusvaiheessa hutiloidaan ja rakenteet pettävät. Lisäksi kosteusvaurioiden lisääntyminen uusissa rakennuksissa aiheuttaa valtavan määrän terveydellisiä ongelmia ja kustannuksia. Rakenteilla olevat talot seisovat suojaamatta sateessa eikä kiireaikataulussa varauduta betonin kuivumiseen.

Energiatehokkaiden talojen rakentaminen on ympäristön kannalta välttämätöntä. Kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä 40 prosenttia syntyy asumisesta, josta taas suurin merkitys on lämmityksellä. Rakentamisen tänä vuonna tiukentuvat energiamääräykset ohjaavat tiiviimpien talojen rakentamiseen, mutta rakentamisen laatua on pakko parantaa, sillä energiatehokas rakentaminen ei siedä sellaista määrää virheitä kuin nyt tapahtuu. Jos nykymeno jatkuu, homepommi räjähtää pian käsiin.

Koiso-Kanttilan esitys herätti tuoreen rakennuslautakuntalaisen tarkkailemaan ympäristönsä rakennushankkeita: kostuneita eristeitä ja suojaamattomia rakenteita näkee tämän tästä. Alalla on myös hyviä ja vastuullisia toimijoita, mutta ongelmat ovat huolestuttavan yleisiä. Rakentamisen ongelmiin pureutuminen vaatii rakennusurakoitsijoiden ja suunnittelijoiden vastuiden lisäämistä, mutta myös asennemuutosta. Rakennusvalvonnan käytössä olevat keinot ja resurssit eivät riitä paikkaamaan sitä, jos piittaamattomuus on maan tapa.

Talousarvioaloitteet lapsiperheiden tilapäismajoituksesta ja sosiaalialan kehittämisestä

Tämän päivän valtuustossa oli viimeinen mahdollisuus jättää talousarvioaloitteita eli aloitteita, joilla on kustannusvaikutuksia vuoden 2014 budjettiin. Jätin kaksi aloitetta:

TALOUSARVIOALOITE ASUNNOTTOMIEN LAPSIPERHEIDEN TILAPÄISMAJOITUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ KAUPUNGIN OMANA TOIMINTANA

Asunnottomien lapsiperheiden määrä Helsingissä on kasvanut viime vuosina. Lastensuojelulaki edellyttää, että kaupunki järjestää asunnottomille lapsiperheille tilapäismajoituksen. Vuoden 2011 tilaston mukaan Helsingin kaupungin sosiaalitoimi järjesti tilapäismajoituksen lähes kolmellesadalle lapsiperheelle. Helsingin kaupungilla on kuitenkin tarjota omaa tilapäismajoitusta vain kahdeksalle lapsiperheelle. Omassa tilapäismajoituksessa Loviisankadun perheasunnoilla perheiden tukena toimii sosiaaliohjaaja, joka muun muassa auttaa perheitä asunnon haussa ja tekee tarvittaessa yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Muut perheet majoitetaan huoneistohotelleihin, matkustajakoteihin ja hotelleihin. Yksityisessä tilapäismajoituksessa asuvat perheet voivat joutua vaihtamaan majoituspaikkaa useasti. Majoituksen laatu vaihtelee eikä laadun valvominen ole helppoa. Perheille ei ole myöskään saatavilla samanlaista tukea kuin kaupungin omassa tilapäismajoituksessa asuville.

Kaupungin maksaman yksityisen tilapäismajoituksen kustannukset ovat koko ajan huomattavasti kasvaneet. On tärkeää pureutua lapsiperheiden asunnottomuuden syihin, pyrkiä estämään asunnottomuutta ja laajentaa toimintamalleja, joiden avulla asunnottomille lapsiperheille löydettäisiin pysyvä asumisratkaisu. Ottaen huomioon asunnottomien lapsiperheiden kasvavan tilapäismajoituksen tarpeen ja kaupungin oman lapsiperheiden tilapäismajoituksen vähäisyyden, me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että kaupunki järjestää lapsiperheiden tilapäismajoituksen kaupungin omana toimintana ja perustaa sitä varten useampia perheasuntoyksikköjä varaten vuoden 2014 budjettiin tarvittavat määrärahat.

TALOUSARVIOALOITE SOSIAALIALAN TYÖN KEHITTÄMISRESURSSIEN LISÄÄMISESTÄ JA PALVELUN KÄYTTÄJIEN KEHITTÄJÄRYHMISTÄ

Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ovat vaativia ammatteja, joissa yhdistyvät tuen ja kontrollin elementit. On tärkeää, että Helsingin kaupungin palveluksessa olevat sosiaalialan työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia ja työtä kehitetään edelleen palvelun käyttäjien tarpeita paremmin vastaavaksi. Sosiaalialan työtä kehittämällä voidaan tuottaa laadukkaampia ja vaikuttavia palveluita sekä luoda uusia toimintatapoja ja ammattikäytäntöjä, jotka auttavat ongelmien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisemisessä. Oman työn kehittyminen myös lisää työntekijöiden työssä jaksamista ja tekee kaupungista vetovoimaisemman rekrytoijan tulevaisuuden kiristyvässä kilpailussa osaajista.

Sosiaalialan työn kehittämiseen suunnatut resurssit vähenivät sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyessä. Muun muassa lastensuojelun kehittämiseen keskittyneiden erityissosiaalityöntekijöiden virkoja lakkautettiin. Helsingin kaupungin rooli sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tutkimus- ja kehittämisyksikön Heikki Waris-instituutin ja pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnassa on selvityksessä.

Sosiaalityön palvelun käyttäjät ovat usein yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa ja heidän osallisuuttaan palveluiden kehittämisessä on lisättävä. Palvelun käyttäjillä on arvokasta tietoa palveluista ja yhdessä tekeminen tuottaa sosiaalityöhön uutta toimintakulttuuria. Osallisuus kehittämisessä myös tukee kuntalaisten aktiivista osallisuutta ja kansalaisuutta Helsingissä on kokeiltu onnistuneesti palveluiden kehittämistä yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa, muun muassa Sosiaalisen raportoinnin hankkeessa sekä Lastensuojelun nuoret kehittäjät –ryhmässä, joka sai viime vuonna oikeusministeriön demokratiapalkinnon. Kehittämiseen osallistuneet palvelun käyttäjät ovat toivoneet, että kehittäjäryhmien ja asiakasraatien toiminta laajenisi ja se saataisiin kaikkien palvelun käyttäjien ulottuville.

Sosiaalialan työn kehittämiseen suunnattujen resurssien lisääminen on tarpeen, jotta sosiaalialan työn kehittäminen voidaan turvata ja palvelun käyttäjien osallisuutta kehittämisessä voidaan lisätä. Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että kaupunki lisää kehittäjäsosiaalityöntekijöiden vakansseja ja tarjoaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä laajentaa kehittäjäryhmien ja asiakasraatien toiminta Helsingissä koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja, varaten vuoden 2014 budjettiin tätä varten tarvittavat määrärahat.

Valtuustoaloite toimeentulotuen käsittelyaikojen ilmoittamisesta

Eilen illalla sain kutsun valtuustoon. Tänään päästiin tekemään enemmän politiikkaa kuin viimeksi tammikuussa kokouksessa käydessäni - jopa äänestysnappi tuli käyttöön. Kannatin muun Vasemmiston valtuustoryhmän kanssa Hannu Oskalan palautusehdotusta Emma Karin aloitteeseen Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi. Kaupunginhallitus katsoi, että liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina. Valtuusto päätti kuitenkin palauttaa asian uuteen valmisteluun äänestyksen jälkeen siten, että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esimerkiksi kesäaikaan. Keskustelua käytiin myös Vuosaaren sillan kunnon selvittämisestä ja yli 75-vuotiaiden ilmaislipuista joukkoliikenteessä, mutta näiden asioiden osalta ei tehty palautusehdotuksia. 

Oma panokseni kokouksessa liittyi erityisesti valmistelemani valtuustoaloitteen jättämiseen. Tein valtuustoaloitteen toimentulotuen käsittelyaikojen ilmoittamisesta kaupungin verkkosivuilla. Aloitteen tarkoitus ei ole luoda lisäpaineita työntekijöille, vaan helpottaa toimeentulotuen hakijoiden asiointia ja tuen myöntämisen parissa työskentelevien työtä. Ehkä samalla voitaisiin saada toimeentulotuen ruuhkautunut käsittelytilanne paremmin näkyviin? 

ALOITE TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYAIKOJEN ILMOITTAMISESTA KAUPUNGIN VERKKOSIVUILLA

Toimeentulotuki on sen saajalle usein ainoa keino ravinnon, tarpeellisen lääkityksen ja asumisen turvaamiseksi. Toimeentulotuen käsittelyaikaan vaikuttavat monet seikat, kuten palveluiden järjestämistavat ja resursointi. Lain mukaan toimeentulotuki tulee käsitellä seitsemässä arkipäivässä. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan ole aina päästy.

Toimeentulotuen hakijalla on tällä hetkellä mahdollisuus tiedustella hakemuksensa käsittelyvaihetta puhelimitse joko toimeentulotuen neuvonnasta virka-aikana tai omalta työntekijältään tämän puhelinaikana. Menettely aiheuttaa hakijalle ylimääräisiä kustannuksia ja asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaaminen kuluttaa sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden työaikaa. Kaupunkilaisilla ei myöskään ole mahdollisuutta seurata sitä, pysyvätkö hakemukset lainmukaisen käsittelyajan piirissä tai ilmeneekö hakemusten käsittelyajoissa alueellista eriarvoisuutta kaupungin sisällä.

Tampereen kaupungin verkkosivuilla voi 15.2.2013 lähtien seurata kirjallisten toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja. Sivuille päivitetään jokaisena arkipäivänä tieto siitä, minä päivänä saapuneita toimeentulotukihakemuksia kyseisenä päivänä käsitellään. Asiaan liittyvistä erityiskysymyksistä kuten lisäselvityspyyntöjen vaikutuksesta käsittelyaikaan on myös tiedotettu verkkosivuilla. 

Huomioiden toimeentulotuen hakijoille nykymenettelystä aiheutuvat kustannukset sekä työntekijöiden työajan käyttö, me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla aloitettaisiin toimeentulotuen käsittelypäivien julkaiseminen. Toiminta voidaan tarvittaessa ajoittaa toimeentulotuen sähköisen asioinnin käyttöönoton yhteyteen syksyllä 2013. 

Helsingissä 27.2.2013


Petra Malin

Uutena valtuustossa

Helsingin kaupunginvaltuuston istuntosalissa on paikat 85 valtuutetulle. Keskiviikkona sain istua yhdellä näistä paikoista, kun osallistuin valtuuston kokoukseen Vasemmiston ensimmäisenä varavaltuutettuna.

Kokouksessa vahvistettiin tulevan valtuustokauden luottamushenkilövalinnat. Vasemmiston luottamuspaikkavalinnoista haluan erityisesti mainita Anna Vuorjoen sekä Jouko Kajanojan valitsemisen 13-paikkaiseen sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Vasemmistolta tulee tähän uuteen ja tärkeään lautakuntaan kaksi edustajaa, mikä antaa meille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Vuodenvaihteessa tapahtuneen sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymisen jälkeen sosiaali- ja terveysasiat tulevat varmasti olemaan olennainen osa koko valtuustoryhmän työtä. Omalta kannaltani tärkeää oli tietysti se, että minut valittiin jäseneksi rakennuslautakuntaan. Kiitän luottamuksesta!

Kokous oli poikkeuksellisen lyhyt: se kesti 37 minuuttia. Osa ajasta kului, kun etsiskeltiin valokuvaajaa ikuistamaan valtuuston uutta puheenjohtajaa Mari Puoskaria (vihr) ja varapuheenjohtajia Harry Bogomoloffia (kok) sekä Sara Paavolaista (sd). Keskustelua ei siis juurikaan vielä syntynyt ja yömyöhään kestävien kokousten aika on vasta myöhemmin. Luottamushenkilövalintojen lisäksi ehdittiin kuitenkin päättää muun muassa Allianssi-talon laajentamisen mahdollistavasta kaavamuutoksesta.

Uudelle varavaltuutetulle jäi päällimmäisenä mieleen, että opeteltavaa on paljon istuntosalin vieruskaverin nimestä kokoussovelluksen käyttöön. Vasemmiston valtuustoryhmässä on paljon uutta verta ja samalla uutta puhtia viedä eteenpäin kaupunkilaisten asioita. Ilokseni pääsin jo allekirjoittamaan kahden uuden valtuusto- ja puoluetoverin tekemät valtuustoaloitteet: Vesa Korkkulan aloitteen Helsingin pyöräverkon ja pyöräilymahdollisuuksien kehittämisestä sekä Sami “Frank” Muttilaisen aloitteen Kruunuvuorenrannan nuorisotalosta. Tästä on hyvä jatkaa.

Tämä kirjoitus on julkaistu 17.1.2013 Helsingin Vasemmiston kuntablogissa. 

Lautakuntapaikan vaihdos

Poliittinen urani tosiaan alkaa jännittävin kääntein - viime hetkellä kävikin ilmi, että olenkin jäävi tarkastuslautakuntaan, koska olen kaupungilla töissä. Tilanne ratkaistiin niin, että vaihdoin lautakuntapaikkaa Mia Haglundin kanssa. Minua esitetään rakennuslautakuntaan. Tämä esitys on ja pysyy, eli aloitan ensi vuonna työskentelyn rakennustoiminnan valvonnan ja sen kehityksen seuraamisen parissa.

Kyseessä on tärkeä ja mielenkiintoinen tehtävä. Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät asiat asettuvat Helsingissä monen eri toimielimen alaisuuteen: tärkeitä ovat ainakin kaupunkisuunnittelulautakunta, asuntotuotantotoimikunta, kiinteistölautakunta ja asuntolautakunta. Tarvitaan yhteistyötä sekä valtuustoryhmässä ja yli puoluerajojen, jotta erityisesti asuntorakentamisen ongelmiin löytyy ratkaisuja.

Tulevan varavaltuutetun kuulumisia

Vaalituloksen selvittyä olen ollut monessa mukana. Olen alkanut saada jonkinlaista kuvaa siitä, mitä tuleva tehtäväni pitää sisällään.

Ensimmäinen varavaltuutettu on olennainen osa valtuustoryhmää. Joka kerta, kun joku Vasemmiston varsinaisista valtuutetuista on estynyt, minulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua valtuuston kokoukseen. Yksi valtuutetuista onkin ilmoittanut, ettei tule pääsemään uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen, joka järjestetään 16.1.2013 klo 18. Olen siis paikalla jo ensimmäisessä kokouksessa. Tervetuloa vain seuraamaan, netissä tai paikan päälle. Kokoukset voivat esityslistojen perusteella vaikuttaa kuivakoilta, mutta yleisölehterillä voi olla yllättävän hauskaa. Retoriikka on paikoitellen aika lennokasta eikä väistyvän puheenjohtajan Minerva Krohnin puhe- ja nuijimisnopeutta voi kuin vain ihailla.

Myös ryhmän sisäisessä toiminnassa minulle tarjoutuu vaikuttamisen paikkoja muiden poissaollessa. Ensi maanantaina 10.12.2012 Vasemmiston valtuustoryhmä ja piiritoimikunta tekevät henkilövalinnat Helsingin luottamuselimiin ja olen äänioikeutettu paikkajaosta äänestettäessä. Kaikki varavaltuutetut ovat joka tapauksessa läsnäolo- ja puheoikeutettuja kokouksessa. Koko valtuustoryhmää ja kaikkia luottamustoimiin pääseviä tullaankin tarvitsemaan kaikkeen yhteiseen vaikuttamiseen koko ensi valtuustokauden ajan. 

Helsingin Vasemmisto sai tällä kertaa paikan tarkastuslautakuntaan. Helsingin Vasemmistolla ei ollut viime kaudella edustusta tarkastuslautakunnassa. Siitä kuulemani luonnehdinnat ovat olleet "tärkeä", "vaatii perehtymistä" ja "ei kovin mediaseksikäs". Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Se arvioi vuosittain, ovatko valtuuston kaupungille asettamat tavoitteet toteutuneet. Sillä on myös suuri rooli kaupungin tilintarkastusten järjestämisessä.

Esitin mielenkiintoni tähän tehtävään. Näillä näkymin minua ehdotetaan tarkastuslautakunnan jäseneksi. Mikäli jäsenyyteni lautakunnassa toteutuu, yritän tehdä siitä ehkä vähän mediaseksikkäämmän avaamalla lautakunnan toimintaa blogissani. Tarkastuslautakunta arvioi muiden lautakuntien toimintaa ja vaikuttaa demokratian toteutumiseen Helsingissä. Uskon, että tämä lautakunta voi olla hyvä aitiopaikka koko kaupungin toiminnan kirjoon.

Viime maanantaina kaupungin virkamiesjohto lupasi ylipormestari Jussi Pajusen suulla kuunnella tarkalla korvalla meitä valtuutettuja. Toivottavasti näin tapahtuu. Uuden varavaltuutetun syksyn kohokohta on silti ollut vierailu Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa nuorten järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Nuoret esittivät kysymyksiä ja keskustelivat poliitikkojen kanssa pyöreissä pöydissä tärkeiksi kokemistaan aiheista kuten kouluruokailuista ja harrastusmahdollisuuksista.

Juttelin erään nuoren kanssa, kun koristelimme yhdessä pipareita. Kysyin, olisiko hänellä jotain kysyttävää. Nuori mietti hetken. Sitten hän kysyi: "Miksi aina ennen vaaleja kaikki lupaavat kaikenlaista, mutta mitään ei kuitenkaan sitten tapahdu?" Vastasin jotakin sen suuntaista, että kun kaikilla toimijoilla on omat tavoitteensa, joudutaan tekemään paljon kompromisseja. Jäin kuitenkin miettimään nuoren kysymystä. Onko ihme, että nuoret eivät usko politiikkaan, jos lupauksista huolimatta mitään ei tosiaan koskaan tapahdu?

Jatkoimme keskustelua nuoren kanssa tämän toiveista. Nuori toivoi kouluihin vähän lisää tukiopetusta sekä pulpetteja ja tuoleja, jotka eivät olisi rikki. Ei kuullosta kohtuuttomalta, vai mitä?

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Lopullinen vaalitulos

Tänään sain virallisesti tiedon lopullisesta vaalituloksesta. Olen 444 äänellä Helsingin Vasemmiston ensimmäinen varavaltuutettu. Kiitos ja kumarrus! Tulos on ensikertalaiselle erittäin hyvä, erityisesti ottaen huomioon käytössä olleen budjetin pienuuden.

Uskon, että taustalla äänisaaliissani on äänestäjien halu vahvistaa sosiaalialan asiantuntemusta kunnallispolitiikassa. Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen on saanut monet ajattelemaan tavallista enemmän kuntalaisten, myös kunnan työntekijöiden, vaikutusmahdollisuuksia. Olen keskustellut kampanjan aikana tapaamieni ihmisten kanssa monista muistakin tärkeistä asioista. Arvostan suuresti äänestäjien luottamusta ja pyrin kaikin tavoin olemaan sen arvoinen.

Hyvä vaalitulos edellyttää hyvää vaalikampanjaa. Aloitin jo hyvissä ajoin keväällä tukiryhmäni kokoamisen. Ryhmään on matkan varrella tullut uusia jäseniä. Olen ollut erittäin onnekas, sillä taustallani on ollut innokas ja lahjakas porukka. Nämä nettisivut, vaalisarjakuvat tai kampanjatempaukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukiryhmää. Olemme tehneet paljon töitä, mutta työ on ollut hauskaa.

Tästä työ kuitenkin vasta alkaa. Lähiaikoina pääsen esittämään toiveita lautakuntapaikasta. Vuorossa on myös tutustuminen nykyisen valtuustoryhmän työskentelyyn sekä tuleviin valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin. Ensi vuonna aloitamme valtuustossa nuorentuneella ja uudistuneella ryhmällä. Jatkan tämän blogin kirjoittamista, en enää kuntavaaliehdokkaana, vaan varavaltuutettuna.